Shampootonta elämää

Hiukset ovat tänään rasvaisemmat kuin eilen. Mutta yllätyksekseni ne eivät ole TAHMEAT! Eivätkä ne haise! Olin aivan varma, että kutina, haju ja tahmaisuus olisivat aivan kauheat tässä vaiheessa, mutta eivätpä ole. Ja jos ajattelee normaalia tilannetta, kun hiukset ovat olleet vaikka sairaana ollessa pesemättä pari päivää niin haju, kutina ja tahmaisuus ovat jo aikamoisen kauheat! Jotain eroa tällä systeemillä siis on.

Ja toinen ihana asia on, että hiukset ovat aivan uskomattoman pehmeät! Siis oikeasti. Tuntuu, että niitä pitäisi hypistellä ihan koko ajan. 🙂

Sen verran ihania muuttuneet asiat ovat, että jatkan kokeiluani, sillä minua kiinnostaa kovasti millaiset hiukseni ovat 6 tai 12 viikon jälkeen. Katsotaan riittääkö into ja energia niin pitkälle!

No ’poo!

Aloitin tuossa muutama päivä sitten hiusten pesun soodalla. Ensimmäisen pesun jälkeen hiuksissa oli sellaista samanlaista hassua töhnää, jota on myös silloin kun pesen shampoopalalla. Kaikille muille meidän perheessä shampoopala on ollut kertakaikkiaan erinomainen, mutta minulla se ei toimi – ei sitten millään. Uskottava se kai jo on… Tosin selattuani noita sivustoja minulle on selvinnyt, että töhnä lienee sitten ihan normaalia siirtymäkauden juttua.

Soodapesut ovat olleet ihan toimivia. 2 kertaa olen sillä pessyt ja ensimmäisellä kerralla en huuhtonut millään muulla kuin vedellä, koska en muistanut tohkeissani ottaa mitään soodan lisäksi mukaani. Seuraavalla kerralla otin viinietikkaa. Olen kyllä ajatellut, että voisi hankkia omenaviinietikkaakin, mutta toisaalta ei tuo viinietikkakaan haissut mitenkään kauhealta, kun se laimeni niin paljon veden kanssa ja kun hiukset olivat kuivat ei hajua huomannut enää oikein lainkaan. Testautin asiaa läheisilläni! 🙂

Toistaiseksi intoa ja jaksamista asiaan tuntuu olevan. Ihanaahan se olisi jos kotiin kannetun muovijätteen määrä pienenisi, myrkkyjä saisi vähemmän ja rahaakin säästyisi! Tuo, jos mikä on voittamaton yhdistelmä!

Innoitukseni asiaan sain lähinnä näistä paikoista: Elämäni ilman shampoota, Englanninkielinen shampooton sivusto ja toinenkin englanniksi.

Tällä tavoin ajattelin sitten jatkaa. Varmaan tulee kokeiltua matkalla erilaisia huuteluja. Päivittelen asiaa aina, kun sanottavaa asiasta tulee.

Geenimuuntelematon maissinaksu

Kävin meidän kaappiamme läpi ja käteen sattui Laatupaakarin maissinaksupussi. Ja voitteko kuvitella, että pussissa lukee selvästi suomeksi ja ruotsiksi EI SISÄLLÄ GEENIMUUNNELTUA MAISSIA, INNEHÅLLER EJ GENMODIFIERAD MAJS.

Teko on äärettömän hieno! Soitinkin firmaan juuri kehuakseni ja selvisi, että heille oli alusta asti selvää, että tuote on sellainen, jossa ei ole lisäaineita eikä geenimuunneltuja ainesosia! Ei voi kuin nostaa hattua!

Nämä naksut ovat muuten meidän lastemme herkkua!


shopify analytics ecommerce tracking


Kielijumppaa

Tämän viikon puheterapia toi Rasmukselle pitkästä aikaa kotitehtäviä. Saimme neljä erilaista tehtävää, joita harjoitella – tai oikeastaan opetella kuinka ne tehdään, sillä tällä hetkellä ei Rasmus osaa niistä ainoatakaan toistaa.

KÄÄRME: Liikuta kieltä suupielestä toiseen – leuka pysyy paikoillaan. (Vanhat ja viisaat käärmeet liikkuvat hitaasti ja nuoret käärmeet nopeasti)

HISSI: Liikuta kieltä ylös-alas ylähuulelta alahuulelle (Hissi menee rikki, jolloin kieli menee ylös-alas useampaan kertaan)

KELLO: Kierrätät kieltä huulion ympäri kuin kellonviisaria, (Isompien kanssa voi miettiä, missä kohtaa viisari on kello 12 jne.)

SIIVOUS: Pese kielellä ”suutalon” katto (kitalaki), seinät (posket), ikkunat (hampaat) ja ovi (huulio)

Noissa on siis pikkuisen harjoittelemista. Peilin edessä ne on helpointa tehdä, koska sitten Rasmus näkee asian oikealla tavalla. Työmaaata on siis edessä aika tavalla! Helppoja nämä eivät nimittäin ole!

Rasmus suhtautuu asiaan kuitenkin ihan hyvin. On innokas harjoittelemaan, vaikka harjoittelu toistaiseksi onkin lähinnä sitä, että Rasmus katsoo, mitä minä teen. Välillä tulee mukaan ja yrittää matkia. Hyvä niin. Siitä se lähtee, pikkuhiljaa.

Elämää ilman lisäaineita – ja kipuja

Tämä postaus on saanut odottaa aivan liian kauan. Aikomukseni oli jo kirjoittaa aiheesta aikaisemmin, mutta enpä sitten saanut aikaiseksi.

Itse jätin lisäaineet pois samoihin aikoihiin, kun aloitimme luomun. Itse olen syönyt välillä muutakin kuin luomua, mutta lisäaineisiin en ole pahemmin koskenut – paitsi jouluna ja se sitten tuntuikin siltä… Eli tulossa on siis omakohtaista kokemusta lisäaineista, mutta ensin hiukan taustaa.

Olen kärsinyt yli 15 vuotta – eli noin puolet elämästäni – säryistä käsissä, käsivarsissa ja jaloissa ja voin kertoa, että ei ole kivaa olla kipeä joka pirun päivä ja jaksaa tehdä kaikkea, kun jokainen sormien koukistus sattuu enemmän kuin sormien paikaallaan pitäminen. Lääkärissä olen asian vuoksi käynyt enemmän kuin muistan. On otettu reumakoetta aina uudelleen ja uudelleen ja eihän siinä ole koskaan mitään näkynyt. Kädet on kuvattu usemamman kuin kerran. Ja lopputulos on aina ollut sama: Emme tiedä mistä tuo johtuu. Joskus vain on noin. Ja sen kanssa on sitten ollut pakko elää. Särkylääkettä on yleensä aina tarjottu mukaan. Kiitos vain, mutta olisi mukavaa hoitaa itse syytä eikä oiretta.

Lisäaineettoman ruuan myötä kivut ovat kadonneet. Kädet eivät nakerra jatkuvasti ja jalat toimivat ihan toisella tavalla. Nivelrikkoa ei lisäaineeton ruoka tietenkään poista, mutta helpottaa kyllä kummasti! Jouluna, jolloin en ollut asiasta kovinkaan tarkka, kivut palasivat. Tulipa hyvä muistutus asiasta ja varmistuipa myös, että alkuperäinen diagnoosini oli oikea. Niin se vain on, että yhdellä kerralla ei asiaa voi uskoa ja eikös kaikissa tutkimuksissa pidä asia toistaa useamman kerran. 🙂

Niin kauan kun syö lisäaineetonta ruokaa kivut pysyvät poissa. Ja täytyy sanoa, että elämä on todella paljon ihanampaa ilman kipuja. Maailmakin on heti paljon valoisampi paikka, kun ei tarvitse elää jatkuvan, nakertavan säryn kanssa. Kuinka moni muu mahtaakaan kärsiä samankaltaisista oireista ilman, että saa apua?

GMO uutisia EU:sta

4. joulukuuta kokoontuivat EU:n jäsenmaiden ympäristöministerit . He vaativat muutoksia gm-kasvien riskinarviointiin.

Ministerit kaipaavat pitkän aikavälin tutkimuksia, joissa selviteltäisiin ihmisten terveyteen liittyviä riskejä, ympäristölle koituvia riskejä sekä gm-maatalouden vaikutuksia viljelijöiden elinolosuhteisiin. Tutkimuksien tulee olla gm-yhtiöistä riippumatonta. Nykyäänhän lähes kaikki tutkimus on gm-kasveja tuottavien yhtiöiden tekemiä. Ministerit haluavat myös, että kasveja, jotka tuottavat torjunta-ainetta, kohdellaan samoilla tiukoilla säädöksillä kuin itse torjunta-aineitakin. Tämän lisäksi ministerit vaativat alueellisille ja paikallisille yhteisöille oikeutta perustaa GMO-vapaita alueita.

EFSA eli Euroopan elintarvikevirasto on päätynyt arvostelun kohteeksi, koska se lähes poikkeuksetta on hyväksynyt gm-kasvien lupahakemukset, vaikka turvallisuustutkimukset ovat gm-kasveja kehittävien yhtöiden itsensä tekemiä. EFSA ei myöskään pyynnöstä ole luovuttanut näiden tutkimusten toksikologista alkuperäisaineistoa muun tiedeyhteisön vertaisarvioitavaksi, vaikka EU:n lainsäädäntöohje tätä edellyttää.

2007 EFSA joutui luovuttamaan alkuperäisen tutkimusaineiston sitä pyytäneelle Greenpeacelle saksalaisen vetoomustuomioistuimen päätöksellä. Caenin yliopiston professori Gilles-Eric Séralinin sekä hänen johtamansa tutkijaryhmä sai tähän aineistoon käyttöoikeudenvertaisarviointia varten. Séralini on toiminut Ranskan hallituksen bioteknologisena neuvonantajana ja merkittävänä vaikuttajana Maailman kauppajärjestö WTO:n ratkaistessa Yhdysvaltojen vaatimusta taivuttaa EU hyväksymään merkitsemättömät gm-tuotteet markkinoilleen. WTO ratkaisi asian EU:n eduksi.

Viimeaikaiset tutkimukset, jotka Itävalta ja Italia ovat tehneet tukee varovaisuutta GM-kasvien suhteen. Toivottavasti myös päättäjät ottavat nämä tutkimukset tosissaan ja alkavat todenteolla vastustaa GM-kasvien maihinnousua Euroopassa ja meillä Suomessa. päätkset tehdään nyt! Aika näyttää miten maailman käy.

|LuomuBlogi | EkoBlogi |