Antikvariaatti,  Eko

Lukusoppi Kouvolassa

lukusoppi antikvariaattiAntikvariaatit ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja niistä on tullut yksi jos toinenkin ihanuus löydettyä.

Toki uuden uutukainen kirja on ihana myöskin, mutta niitä vanhoja kirjoja ei pahemmin uutena löydä. Joskus jos on oikein hyvä tuuri saattaa kuitenkin ihka tavallisestakin antikvariaatista löytää sellaisen ihmeellisen upeassa kunnossa olevan kappaleen jostain vanhasta ihanuudesta.

Varmaan mieleenpainuvin löytö oli Maailman Historia, jonka ensimmäinen osa oli painettu jo 1914. Sarjassa oli 6 osaa, joista pari piti käyttää kirjansitojan hellässä huomassa, Sen löysin joskus kauan sitten tuusulalaisesta pienestä antikvariaatista, jota ei enää edes silloisessa muodossa ole olemassa.

Nykyisin suosikki antikvariaatti on ehdottomasti Kouvolan Lukusoppi, josta olen onnistunut löytämään yhden jos toisenkin kohtalaisen vanhan keittokirjan.

Keittokirjat ovatkin yksi niistä kohteista, joita aina etsin antikvariaateissa käydessäni. Vanhat keittokirjat ovat jotenkin hellyyttäviä vanhoine sanoineen ja sitäkin vanhempine kuvineen – jos kuvia nyt ylipäätään sattuu olemaan. Vanhoissa keittokirjoissa niitä ei nimittäin pahemmin ole! Mutta kukapa ei rakastuisi kirjaan, jossa voikin pestään ja jauhoista siivilöidään pois roskat ja kivet!

Kouvolan Lukusoppiin minut tutustutti aviomieheni jo reilut 10 vuotta sitten. Hänkin sattuu pitämään kirjoista, vaikka keittokirjat jättääkin rauhaan. Lukusopin pitäjä on käynyt tutuksi jo koko perheellemme pienimmäistä myöden, sillä lähes aina Kouvolan suunnalla käydessämme poikkeamme pikkuiseen, vanhoilta kirjoilta tuoksuvaan kauppaan.

Lapset penkovat yleensä taskukirjoja matkalukemiseksi ja itse etsin muutamaa kaipaamaani nidettä sekä tietenkin niitä keittokirjoja. Viimeksi löysin Kainuun Leipä-nimisen kirjan, joka välittömästi muutti asumaan meille. Kirja ei ole todella vanha, mutta riittävän vanha, jotta siinä on oikeita reseptejä eikä sellaisia, joissa avataan pussi herne-maissi-paprikaa ja sekoitetaan se pakasteallas perunasuikaleiden kanssa kattilassa, jossa oleva kuumennettu vesi on todennäköisesti sekin ostettu kaupasta. No, ei ehkä ihan, mutta idea kävi varmasti selväksi. Vanhoissa keittokirjoissa on oikeita reseptejä ja oikeaa ruokaa.


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

puhelimen kuoret


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.