Pelasta pörriäinen,  Puutarha,  Yhteispostaussarja

Harkkoreunat ja huussikompostia pölyttäjäpenkkiin

Harkkoreunat pölyttäjäpenkkiin ovat rakentuneet hyvää vauhtia. Meillä oli harkkoja jo hiukan ennestään edellisistä projekteista, joten pölyttäjäpenkin reunat alkoivat rakentua niiden varaan. On mukavaa, kun edes osa materiaalista löytyy omista nurkista ja samalla saimme materiaalin käyttöön sen sijaan, että se roikkuisi pihalla odottamassa uutta käyttökohdetta.


– Postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän postaussarjaa. –

Muista myös Omavaraisuus blogeissa keskusteluryhmä.


Harkkoreunat  ja huussikompostia pölyttäjäpenkkiin

Harkkoreunat pölyttäjäpenkkiin

Harkkoreunoihin päädyttiin lähinnä siksi, että kaipasimme penkkiin kunnollisia reunoja. Pölyttäjäpenkki sijaitsee loivassa rinteessä, mutta korkeimman ja matalimman kohdalla väliä on metrin verran enkä ollut tyytyväinen siihen, että möyhennetyn maan päälle olisi tuotu vain lisää multaa ja kukkapenkki olisi ollut siinä. Sateella maa olisi lähtenyt valumaan alaspäin ja lopulta iso osa mullasta olisi karannut penkistä pois.

Harkkoreunat ovat myös kestävät. Emme haluneet lisää kunnostettavia ja uusittavia reunoja ja aitoja pihaamme. Edellisissä oli jo ihan riittävästi ja niidenkin kohdalla kaipaamme jotain kestävämpää vaihtoehtoa. Mikäli ensi vuonna olemme yhä tyytyväisiä harkkoratkaisuun, saatamme uusia kasvimaankin reunat samalla ajatuksella.

Korkeimmalla kohdalla harkkoreuna ei tunnu ihan perinteiseltä penkinreunalta, sillä korkeus muistuttaa ehkä enemmän aitaa. Ja toisaalta jonkinlainen tilanjakaja pölyttäjäpenkin reuna tuntuu olevan. Tietyllä tavalla se myös ryhdittää ja antaa muotoa pihalle.

Harkot pysyvät jo itsestään kohtuu hyvin paikoillaan, mutta vahinkojen välttämiseksi kiinnitimme ne vielä kiviliimalla yhteen.

Muutaman vuoden takainen multakasa, joka siirrettiin kasvimaalaatikoihin. Nyt samainen kasa siirretään laatikoista uuteen pölyttäjäpenkkiin.


Mullansiirtoa

Multa pölyttäjäpenkkiin tulee kasvimaalaatikoistamme. Osa laatikoista on jo hajonnut ihan vanhuuttaan ja osa meni rikki viime syksyn jätevesiremontinyhteydessä. Koskaan laatikot eivät ole yhtäaikaa rikki, joten päätimme, että tässä vaiheessa, kun iso osa niistä alkaa selvästi olla alaosistaan lahoja ja moni liitos repsottaa, olisi täydellinen hetki uusia koko keittiöpuutarha.

Kaikkein helpoiten se sujuu, kun saamme mullan pois alueelta ja pääsemme rakentamaan kaiken ihan alusta saakka. Niinpä melkein kaikki kasvimaiden multa siirrettiin pölyttäjäpenkkiin. Mullan alle hävitimme kaikki viime syksyn lehdet ja risut. Mullan sekaan sekoitimme myös kaiken olemassa olevan kompostin.

Vestellin Biopuhdistajan ympärille laitettiin sorareunus, jonka vielä reunustettiin nurkissa pyörineillä tiiliskivillä.

Vähän erilaista kompostia

Tämä on ensimmäinen kesä, kun käytettävä komposti ei ole enää vain keittiö- ja puutarhajätettä. Nyt kompostissa on ihan sitä itseään — tosin kompostoituneena — eli olemme tyhjentäneet seisotussäiliöön jo useamman kerran lämpökompostorin kautta käyneet jäädyttävän käymälän jätteet sekä ulkohuussin, jonka sydämenä siis Biolanin kuivakämälä eco. (Jätevesiremontista ja WC-ratkaisuistamme voit lukea lisää täältä.)

Osa kompostista on seissyt jo kaksi vuotta, kuten meille alunperin suositeltiin, jos aiomme kompostia ruokakasveilla käyttää. Nyt tosin luin, että vuosikin riittäisi. Tällä kertaa komposti menee kuitenkin koristekasveille eikä kasvimaalle, vaikka alunperin toisin suunittelimmekin. Ekokympin Kuivakäymälästä kompostiin-esitteestä muuten löytyy kätevät ohjeet esimerkiksi virtsan lannoitekäyttöön.

Harkkoreunat ja huussikompostia pölyttäjäpenkkiin


Muurin täyttö

Harkkojen sisään jää mukavasti tilaa kasveille. Tulevan kasvimaan kohdalla ajattelin hyödyntää tilaa vaikkapa samettikukille, mutta kyllä niissä kasvaa hyvin salaatti tai mikä tahansa pinnalle sadon tekevä hyötykasvi. Miksei ehkä porkkana tai jokin muukin, sillä harkkoreunan korkeudesta riippuu mullan syvyys. Ehkä kuitenkin pitäytyisin salaatti ja kukka linjalla. Tai jokin matala yrtti voisi myös olla mukava.

Pölyttäjäpenkkiin pohdimme monenlaisia vaihtoehtoja, mutta monen mutkan jälkeen ainakin tällä hetkellä voittava idea olivat mansikantaimet jo siksikin, että meillä niitä valmiina oli. Moni meillä toivoi uutta mansikkapenkkiä vuosia takaperin ränsistyneet suuren mansikkamaan tilalle. Laskin, että 82 mansikan alkua harkkojen reikiin menisi, jotta kaikki kolot saataisiin täyteen. Jos siitä todella tulisi vielä ihan oikea sato mansikkaa niin VAU!

Niinpä lähdemme kokeilemaan tätä ideaa ja katsotaan, miten asian kanssa käy. Puutarha on siinäkin mielessä mukava asia, että siellä voi rauhassa kokeilla yhtä jos toista. Tekemällä oppii ja kokeilut poikivat monesti iloisia yllätyksiä. Ja jos tämä kokeilu epäonnistuu tai muuten vain osoittautuu vähemmän toimivaksi ratkaisuksi, niin sitten heittelen koloihin ensi keväänä vaikkapa pensaskrassin siemeniä. Voin jo sieluni silmin nähdä kuinka kauniilta reunus näyttäisi oranssisen kelaisena putouksena.

Koko perhe oli multahommassa mukana ja pienin kuljetti multaa omilla hiekkaämpäreillään harkojen reikiin. Pienet ämpärit olivat itseasiassa aika optimaaliset työkalut juuri tähän eikä multaa mennyt juurikaan pitkin. Samalla mullan lapiointi ja painavien ämpäreiden kantaminen sekä kottikärryjen työntäminen antoi jokaisella aistipulmaiselle mukavasti vastetta aina syvätuntoon saakka. Piha muuttui hetkessä aistihuoneeksi sekä HopLopiksi ja illalla levolle menokin sujui helpommin. Harmi, ettei multahommia riitä ihan jokaiselle päivälle. 😉

Samalla kun saimme mullan siirretyksi saimme myös puretuksi vanhan kasvimaalaatikkoalueen. Vähän on surullinen olo, sillä tämä tarkoittaa sitä, ettei tänä vuonna kasvatella oikein paljon mitään. No, hiukan kasvihuoneessa ja jos sitten vaikka laastipaljussa jotain — vähän edes salaattia, mangoldia, retiisiä… listasta alkaa tulla heti ainakin kilometrin pituinen. Niin vaikeaa on sisäistää, ettei tänä vuonna todellakaan viljellä paljon mitään. Sydän kaihoaa jo ensi vuotta, kevättä ja uutta kasvimaata.

Samalla pohdin sitäkin, että niin paljon on tänä kesänä rakennettavaa ja kunnostettavaa, ettei aika kyllä riittäisi edellisvuosien kaltaiseen kasvattamiseen. Päivässä on vain määrätty määrä tunteja ja kesän valoisuudesta huolimatta joskus on pakko nukkuakin. Tämä kesä mennään nyt näin ja ensi kesänä sitten otetaan vahinko takaisin.

Tämän kesän jatkosuunnitelmat

Tänä kesänä on edessä vielä monen moista aina perennoiden siirtämisestä ja istuttamisesta marjapensaiden istuttamiseen ja pihan laatoitukseen sekä kaikenlaiseen muuhun korjaamiseen jätevesiremontin jäljiltä. Ja vähän elättelen toivettan, että josko syksyllä saisimme ne uudet laatikotkin rakennetuksi keittiöpuutarhaan.

Siinä matkan varrella on jo syntynyt ideaa siitä, kuinka kasvattaa karhunvatukkaa ja viiniköynnöstä ja kirsikkaa ja pilariomenapuuta ja marjasinikuusamaa ja… Huomaa, että puutarhassa on vietetty hiljaiseloa viime vuosina. Pää pursuaa kaikenlaisia ideoita ja nyt sopii vain toivoa, että jaksaminen tulee yhtä ehtymättömästä lähteestä kuin nuo ideatkin.

Toivossa on hyvä elää ja remontin keskellä syytä muistaa, että halaus ja suukko auttavat kummasti oli päivä sitten kuinka rankka tahansa.




Kevään puutarhakuulumisensa ja -suunnitelmansa kertoivat myös:

Tsajut, Sarin puutarhat, Metsäläisten elämää, Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi, Kohti laadukkaampaa elämää, Urban Farming, Palokankaan pientila, Elämää korvessa, Korkeala, Maalaiskaupungin piha, Alussa oli Vehkosuo, Riippumattomammaksi, Laura eli Javis, Torpan Tyttö, Sorakukka, Villa Koira, Ku ite tekee, Maatiaiskanasen Elämää, Stellan kolmas luonto, Talopäiväkirja/omavarainen.fi, Rakkautta ja maanantimia ja Harmaa torppa


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

puhelimen kuoret


26 Comments

    • Luomulaakson Maria

      Toistaiseksi ainakin tuntuu helpolta hoitaa ja jotenkin kuvittelisin, että rönsytkin olisi helpompi hoidella kuntoon tällä systeemillä. Talvehtiminen vielä hiukan pohdituttaa, mutta ensi keväänä selviää miten käy. 🙂

  • Sanni / Riippumattomammaksi

    Ihanaa, että muitakin kokeilevia hyötyviljelijöitä löytyy! 😀 Olen itse ihan samanlainen, testailen kaikkea ja jos se ei toimi alkuperäisen suunnitelman mukaan, niin sitten ideaa sovelletaan ja kokeillaan jotain muuta.

    Mahtava tuo sinun pikku puutarha-apulaisesi pienine multaämpäreineen! Tuollaiset pienet, tärkeät apupuhteet ovat kyllä pelastus pienten lasten kanssa. Meilläkin on hommattu kaikenlaista pikkuämpäriä ja miniharavaa kolmevuotiaalle, jotta saa osallistua. Pikkuihmisillä on aina niin hurja tarve saada olla avuksi.

    • Luomulaakson Maria

      Kokeileva hyötyviljely kunniaan! Samalla oppii tosi monenlaisia asioita.

      Pikkuämpärit ja miniharavat ovat muuten ihan puutarhainnostuksen perusta! 😀 Ja puutarhaakin on kiva ideoida pikkukavereiden kanssa!

  • Urban Farming

    Alunperin mietin jotain pientä pölyttäjäsysteemiä, kun luin pölyttäjäpenkistä, mutta teillähän tulee oikea suurkortteli. Itsekin haaveilen kompostoivasta vessasta kaupunkiasuntoon. Pakastusversiota en ole ennen miettinyt vaihtoehtona, mutta ehkä se olisi sittenkin ….

    • Luomulaakson Maria

      Taitaa tämä enemmän tosiaan suurkortteli olla. 😀 Jätevesiremontin kaivuualue oikeastaan määräsi koon ja tallainen siitä sitten tuli. 😀

      Kompostoiva vessa on kyllä kätevä ja olen nähnyt ja kuullut toimivista versioista erilaisiin tiloihin. Veikkaisin, että pakastusversio ei välttämättä ole se toimivin kaupunkioloissa — itse lähtisin ehkäpä polttavan käymälän suuntaan tuossa tapauksessa, mutta toki jos jäädyttävän hoidon saa helposti pelaamaan, niin toimiva sekin. Kompostointi lienee se haastavin juttu. Polttavassa se jää pois kokonaan

  • Kotivaaraska

    Harkot pitävät kyllä varmasti kasvimaan ja muun erillään. Onkin jännä seurata, miten mansikoiden käy harkon rei’issä, pärjäävätkö talven siinä myös, vai pitäisikö olla isompi multamäärä? Lueskelin tätä kirjoitustasi jo maanantaina, mutta eksyin sitten lopulta noihin teidän jätevesikäsittely linkkeihin ja ahmin kaiken tiedon myös sieltä :). Mielenkiintoista luettavaa kaikin puolin!

    • Luomulaakson Maria

      Samaa jännitän itsekin, mutta uskoisin, että ainakin iso osa selviää, koska olen talvettanut mansikantaimia joskus parvekelaatikoissakin — osa ihan maanpinnalla, osa vähän korkeammalla. Mutta toki jokainen talvi on erilainen ja tässä pohdituttaa hiukan tuo harkkoreuna, joka lienee kylmempi kuin muovilaatikko. Ensi keväänä selviää miten kävi!

      Ja kiva kuulla, että meidän jätevesijutut ovat tuoneet iloa. 🙂 Ihanaa kesää!

  • Stellan kolmas luonto

    Harkoista tulee varmasti ryhdikäs rajaus.
    Itse olen ihan pulassa tuon huussijätteen kanssa. Haluaisin käyttää sen ruokakasveille, mutta jäte pääsi kastumaan (pohjastaan suljettu tynnyri) ja pelkään että kompostoituminen on nyt häiriintynyt enkä tiedä milloin tavaraa uskaltaa käyttää. Pitää kai vain luottaa nenäänsä.

  • Stellan kolmas luonto

    Harkoista tulee varmasti ryhdikäs rajaus.
    Itse olen ihan pulassa tuon huussijätteen kanssa. Haluaisin käyttää sen ruokakasveille, mutta jäte pääsi kastumaan (pohjastaan suljettu tynnyri) ja pelkään että kompostoituminen on nyt häiriintynyt enkä tiedä milloin tavaraa uskaltaa käyttää. Pitää kai vain luottaa nenäänsä 😀

  • Sorakukka

    Tuota harkkoideaa suunniteltiin aluksi meillekkin mutta suunnitelmat muuttuivat. Nauroin että harkkojen raot tulee olemaan niin täynnä kaikkea mahdollista ettei harkkoreunan taakse enää pääsekkään 😀 Kaikki tila hyötykäyttöön

  • Susa

    Kyllä ottaisi koville jos kasvimaa olisi poissa koko kesän. Temppiä hommiin, että saatte koko työlistan tehtyä kesän aikana ja kasvimaan ensi kesäksi käyttöön.

    • Luomulaakson Maria

      Myönnettävä on, että koville ottaa kyllä, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Toivoin viimeiseen asti, että olisi ollut, mutta ei. Iloitsen nyt kuitenkin siitä, että uusi kasvimaa ehditään suunnitellla hyvin ja huolella. Ehtiipä keksiä suunnitelmiensa heikot kohdat ennen kuin on päässyt rakennuspuuhiin asti. Korjaaminen on ikävää, kun maltilla edetessä olisi voinut huonot ratkaisut estää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.