• Medifamilian huomassa sopeutumisvalmennuskurssilla

    Perjantaina, lähtöaamun valjetessa oli sumu sulkenut meren syliinsä. Se peitti melkein kaiken näkyvistä. Menneen ja tulevan. Taivaalta tihutti pieniä kosteita pisaroita, jotka tarttuivat hiuksiin ja jäivät helmiksi niiden pinnalle. Tuntui, että luonto jakoi lähtöpäivänä surun ja haikeuden kanssani. Olisin toivonut voivani vielä jäädä, oppia lisää, tutustua ryhmäläisiin ja jatkaa viikon…

  • Matka moniammatilliseen yksilökuntoutukseen

    Loppuviikko hujahti pakatessa. Sunnuntaina on tarkoitus suunnata autismikirjon sopeutumisvalmennuskurssille, johon suurin osa perheestämme osallistuu koko ensi viikon ajan. Lääkäri suositteli meille kurssia jo kesällä, mutta meni hetki ennen kuin löytyi se meille oikea paikka. KELAn sopeutumisvalmennuskurssit kun oli suunnattu pääosin alakouluikäisille. Diagnoosit tavataan saada monesti (onneksi) aikaisemmin, kuin mitä me…

  • Tulivuorenituja lautasella

    Meidän pienimmäisen ruokailut ovat olleet takkuisia niin kauan kuin jaksan muistaa, siis jo viitisen vuotta olemme yrittäneet kaikkemme, että maistaminen olisi edes himpun verran helpompaa eivätkä uudet ruoka-aineet ja maut aiheuttaisi kauhistunutta huutoa tai suun viivaksi napsauttamista. Meneepä välillä molemmat kädetkin suun eteen, kun tarjotaan jotain todella kamalaa. Tomaatti on…

  • Taksvärkkipäivä Nortalilla

    Ennen syyslomaa yhden lapsemme koulussa vietettiin taksvärkkipäivää. Poikamme ilmoitti heti kotiin tullessaan, että olisi mahtavaa mennä johonkin työpaikalle tuota päivää tekemään eikä vain kouluun. Hiukan me mieheni kanssa tuumailimme, että mitähän asian suhteen pitäisi tehdä ja mistä mahdollinen paikka löytyisi.  Vaikka lapsen erityisyys ei aina ja kaikkialla tulekaan heti esiin,…

  • Viime vuoden kohokohta: Tapaamassa Jyrki Sukulaa

    Viime syksynä olimme Ruoholahden K-Citymarketissa tutustumassa lähi-ja luomutuotteiden lisäksi Merja Kosken kirjoittamaan Onneks on luomua-kirjaan. Tuo päivä oli erittäin merkityksellinen myös pojallemme, joka pitää kovasti Jyrki Sukulan ohjelmista. Suosikit ovat jo pitkään olleet Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula sekä Sukulan suojatit. Kuppilat kuntoonkin on katsottu kerran jos toisenkin. Viime vuosi oli meillä erittäin…

  • Toivo tuli taloon

    Erityislapsen vanhempana olen joutunut kokemaan viiden ensimmäisen kouluvuoden aikana aikamoisen määrän pettymyksiä ja ymmärtämättömyyttä. Onpa ihan naurettu päin naamaa ja sanottu, että olemme väärässä. Meille on myös suoraan ilmaistu, että vika on vain täällä kotona, meissä vanhemmissa. Me emme vain osaa kasvattaa. Eskarissa alkanut ihana positiivisuus, kannustaminen ja kasvatuskumppanuus muuttuivat vuosia…

  • Siestalla valmiissa aistihuoneessa

    La Siestan riippupussi tuli osaksi aistihuonesuunnitelmiamme jo varsin aikaisessa vaiheessa – siis jo silloin, kun huoneessamme ei ollut edes ehjää sisäkattoa. Niinpä valitsemani ihana auringonvärinen riippupussi joutui hetken jos toisenkin odottelemaan paketissa käyttöönottoa yhdessä asianmukaisen kiinnityssarjan kanssa. Kaupallinen yhteistyö La Siesta – riippumattojen maailman kanssa. Luomulaakso kiittää yhteistyöstä. La Siesta –…

  • Koulupaikan pohdintaa ja diagnooseja

    Postaustahti Luomulaaksossa on ollut viime aikoina vähintäänkin hidas. Syynä ei suinkaan ole bloggausinnon katoaminen vaan ihan puhtaasti se, että aika ei ole riittänyt vaativan arjen keskellä. Luomulaaksoahan kirjoittaa vain yksi ihminen ja siitä syystä välillä törmätään siihen seikkaan, että vuorokauden tunnit eivät vain riitä. Haaveilen ajasta, jolloin pääsisin taas vanhaan…

  • Yöllisiä huolipeikkoja

    Koko syksy on vierähtänyt lasten asioiden parissa. Yhteistyötahoja on nyt useampi kuin koskaan ennen ja moni asia on pyörähtänyt aivan uudella tavalla eteenpäin. Tällä hetkellä olemme painineet kyselylomakepinon parissa ja tuntuu, että ne ja raskaat arjen mutkat ovat imeneet kaiken jaksamisen meiltä kaikilta. Ihan helppoa ei ole ollut jaksaa arjen…

  • Pallomeripallojen kuivatusta ja aistihuoneen pallomeren testausta

    Aistihuoneremonttia on edennyt välillä tuskastuttavan hitaasti. Mieheni venyvät työpäivät, päivystykset ja työmatkat ovat tulleet useasti tielle ja vasta nyt alkaa huone olla valmis, vaikka valmistuminen oli suunnitelmissa ensin kesän kynnyksellä ja sitten koulujen alkuun mennessä. No, ihan ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta nyt alkaa onneksi näyttää tilanne valoisammalta. Toiveissa…