Hei hei, Muru
Kesäkuu on ollut raskas sairaalajaksoineen päivineen, mutta kulunut viikko on ollut raskain kaikista, sillä menetimme rakkaan koiranpentumme, Murun. Suru on suuri ja edelleen on vaikea käsittää, ettei meillä enää ole Murua. Enää ei kukaan kiipeä multavuoren päälle tähystämään pihaamme lähestyviä vieraita tai luikahda ruokapöydän tuolien istuinosalle ryömimään, vaikka tuoli on…
Tänä kesänä pioni kukki
Tänä kesänä pioni kukki. Se oli nupulla kesäkuun alku puolella. Nuppu oli suurempi kuin minään aiempana vuonna ja olin aivan varma, että tänä vuonna näkisin sen ensimmäisen kerran kukkivan. Elämä on yllättävä. Se, mikä joskus tuntui tärkeältä asialta ei yhtäkkiä sitä olekaan, kun arjen heittäessä ympäri saavat asiat ihan uuden…
Happinaamari ensin itselle – mahdoton tehtävä
Jokunen viikko takaperin Erityisvanhemman korjaussarja-blogi kirjoitti stressistä ja happinaamareista. Jätin tekstin lukematta. Tiesin, että se osui liian lähelle. Stressitesti Oulussa, moniammatillisen yksilökuntoutusviikon tiistaina täytimme stressitestiä ja siitä se kaikki alkoi. Kyyneleet vyöryivät eikä niitä pystynyt mitenkään pidättelemään. Täyttämäni paperi oli karua luettavaa. Siinä olin minä, parhaimmillani ja huonoimmillani. Saattaa olla,…
Viikkokalenteri selventää arkea ja helpottaa toiminnanohjausta
Muutama viikko sitten meille saapui kauan kaivattu valkotaulu. Olin ehtinyt haaveilla siitä jo useamman vuoden ajan, sillä kuuden ihmisen päiväjärjestys ja menot oli aika hankalaa hallita pienillä kalentereilla, papereilla tai sähköisesti. Sähköinen kalenterien hallinta toimi lähinnä erilaisten terapioiden ja menemisten kanssa, jolloin pystyimme helposti mieheni kanssa jakamaan kalenterien sisällöt keskenään…
Kun riisi astui ekoäidin keittiöön
Meillä ei ole koskaan syöty paljon riisiä. Kerran kaksi vuodessa riisipuuroa, mutta sitäkin harvemmin riisiä missään muussa muodossa. Silti jostain syystä meille kotiutui viikko takaperin riisinkeitin, vaikka olin aina sanonut, ettei sellaista meille enää tulisi kun edellinen reilusti yli kymmenen vuotta sitten sanoi sopimuksen irti. Riisi kun ei ole ekologinen…
Elämää ekkojen kera
Monilta autismikirjon henkilöiltä löytyy oma ekko. Sana ekko tarkoittaa erityismielenkiinnon kohdetta ja ne voivat vuosien kuluessa pysyä samoina tai vaihdella. Yhtä aikaa niitä voi olla parikin erilaista. Ekkoon keskittyminen tuo autismikirjon henkilölle suunnattoman suuren määrän hyvää mieltä ja moni rentoutuukin juuri ekkonsa parissa. Ekkoon jaksaa myös keskittyä niin syvästi, että…
Time Timer tasoittaa arkea ja auttaa siirtymissä
Meille ajastinkello Time Timer kotiutui noin vuosi takaperin. Se osoittautui heti oivalliseksi apuvälineeksi arjessa, mutta kuten apuvälineet yleensäkin, vaatii toki aikuisen paneutumista asiaan. Ainakaan meillä eivät isommatkaan lapset sitä omatoimisesti väännä päälle – joskus tosin joku tuo sen ja sanoo, että käytettäisiinkö tähän tätä, jotta helpottaisi. Se on jo askel…
Emlat helpottavat aistiyliherkän verinäytteenottoa
Viime viikko kului pitkälti erilaisissa terapioissa ja laboratoriokäynneillä. Otettiin niin verikokeita kuin sydänfilmiäkin ja viikon “kruunasi” vielä toisen koiramme astetta vakavampi leikkaus. Tämä viikko alkoi vähän paremmissa tunnelmissa ja jaksamista riittää toivottavasti himpun verran paremmin pienelle kodin muutoksellekin, joka toteutuessaan tulee helpottamaan meillä yhden jos toisenkin arkea. Viime viikon verikokeista…
Minä – omaishoitaja
Tällä viikolla on vietetty omaishoitajien viikkoa. Itseäni se koskettaa ihan eri tavalla kuin ennen, sillä kesän lopulla minusta tuli yhden lapseni omaishoitaja. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta ja uusiin asioihin sopeutumista meillä kaikilla. Kaiken myllerryksen keskellä olemme opetelleet uusia tapoja toimia, järjestäneet arkea entistäkin ennalta arvattavammaksi, sillä autimiskirjon henkilöillä rutiinit…
Ruokapulmaisen Dinner Winner
Kirjoitin vähän aikaa sitten nuorimmaisestani, jonka ruokailua varjostaa aistipulmat. En osaa sanoa aina missä mättää. Välillä tuntuu, että saan kiinni jostain ruuan koostumuskriisistä tai makumaailmasta, mutta sitten seuraavassa hetkessä tuntuu, ettei mikään mene alas. Eivät edes ne turvaruuat kuten banaani ja leipä. Ja sitten on olemassa vielä ne “hirviöruuat”, kuten…
