Tänä kesänä pioni kukki
Tänä kesänä pioni kukki. Se oli nupulla kesäkuun alku puolella. Nuppu oli suurempi kuin minään aiempana vuonna ja olin aivan varma, että tänä vuonna näkisin sen ensimmäisen kerran kukkivan. Elämä on yllättävä. Se, mikä joskus tuntui tärkeältä asialta ei yhtäkkiä sitä olekaan, kun arjen heittäessä ympäri saavat asiat ihan uuden…
Mitä tapahtuu, kun megajännittäjä päätyy televisio-ohjelmaan?
Viikko takaperin perjantaina löysin itseni keskustelemassa osallistumisestani luomuruokaa käsittelevään televisio-ohjelmaan keskusteluvieraana. Välitön reaktio päässäni oli ehdoton ei. Tämän monet minua paremmin tuntevat pystyivät hyvin arvaamaan. Esiintyminen on kirjaimellisesti pahin painajaiseni. Vuosien varrella olen tavalla tai toisella päätynyt joihinkin tilaisuuksiin ja niistä on selvittykin, mutta ihan sattumaa ei liene, että kanavani…
Happinaamari ensin itselle – mahdoton tehtävä
Jokunen viikko takaperin Erityisvanhemman korjaussarja-blogi kirjoitti stressistä ja happinaamareista. Jätin tekstin lukematta. Tiesin, että se osui liian lähelle. Stressitesti Oulussa, moniammatillisen yksilökuntoutusviikon tiistaina täytimme stressitestiä ja siitä se kaikki alkoi. Kyyneleet vyöryivät eikä niitä pystynyt mitenkään pidättelemään. Täyttämäni paperi oli karua luettavaa. Siinä olin minä, parhaimmillani ja huonoimmillani. Saattaa olla,…
Kuolema koskettaa
Eilen aamulla avatessani Facebookin rävähti silmilleni suru-uutinen. Texasilainen ystäväni, joka oli jo hyvän aikaa kärsinyt aivokasvaimesta oli kuollut. Viimeinen päivitys oli hänen tyttärensä tekemä. Siinä kerrottiin, että hänen isänsä oli kuollut edellisenä yönä. Itkin. Kaikesta huolimatta oli ystäväni kuolema tullut kaikille yllätyksenä, sillä viimeisinä viikkoinaan hän oli voinut jo hiukan paremmin ja…
Unettoman huolia
Facebook muistutti tänä aamuna sopivasti, että on tasan kolme vuotta siitä, kun pakastimemme päätti hajota ja sulattaa niin luomupossut kuin kalat ja marjatkin. Tuo kyseinen episodi aloitti silloisen kodinkonekuolemien ketjun, jonka seurauksena käytännössä kaikki isot kodinkoneemme menivät uusiksi. Onneksi siitä(kin) sai revittyä irti huumoria ja kuinka ollakkaan, oli mieheni tuolloinkin…
Tuikahduksia Pollyannasta
Niin siinä vain kävi, että Pollyannan metsästämiseen meni hyvä tovi, sillä huonojen uutisten myötä tuli todettua sekin, että koska jalkojen kunto ei tule parantumaan niin edessä oli vaateongelman ratkominen. Ja ehkä vähän kenkäongelmankin…. Kipeät jalat, pitkät hulmuavat helmat ja taaperon kantaminen olivat aika mahdoton yhtälö, kun jo pelkästään helmat aiheuttivat…
Pollyannaa etsimässä
Äitini on aina sanonut, että olen kuin Pollyanna – löydän positiivisuuden aiheita sieltäkin, mistä muut eivät. Niin se on aina ollut. Luulenpa, että elämän synkimpinä hetkinä juuri tuo ominaisuus on se, josta olen voinut ammentaa voimaa jatkaa. Viime viikkoina tuota ominaisuutta on kuitenkin ollut ihan tosissaan vaikea löytää ja olen joutunut…
Ajatusten virtaa
Viikonlopun tapahtumat pyörivät vielä jonkin verran mielessäni ja näkee, että myös lapsilla on saman suuntaiset ajatukset. Tuntuu hurjalta, kun arki menee silmän räpäyksessä palasiksi eikä voi olla varma tuleeko se enää ehjäksi. Turvallisuuden tunnettamme on koeteltu useaan otteeseen viimeisen kolmen vuoden aikana, joten tällaiset episodit elämässä vaikuttavat meihin kaikkiin aina aika…
Kun pieni sydän särkyy eli sana ja toinenkin koulukiusaamisesta
Yhtä lapsistamme on kiusattu niin kauan kuin muistan. Välillä enemmän välillä vähemmän, mutta pinnan alla on aina kytenyt. Puhuessani kiusaamisesta tarkoitan nyt ihan oikeaa kiusaamista enkä suinkaan kiusoittelua, jota varmasti jokaisen tulee elämässään kestää, mutta kiusoittelu ei olekaan koskaan pahantahtoista vaan kevyttä, harmitonta hauskanpitoa ystävien kesken. Kiusoittelu ei satuta. Eilen…
Ajatuksia ystävyydestä
Paljon matkusteleva ystäväni esitti minulle pyynnön jokunen viikko sitten. Hän pyysi, että hoitaisin tietyt asiat kuntoon, mikäli hän sattuisi kuolemaan. Pyyntö oli kaunis ja liikuttava. Tuntui huimalta, että hän luotti ja uskoi minulle jotain niin suurta ja tärkeää. Samalla pyyntö tuntui pelottavalta ja surulliselta. Lopulliselta. Mieleni alkoi pohtia ystävyyttä ja…
