Do something wonderful – people may imitate it
Ajatelmat ovat palanneet blogiin nyt ihan kunnolla. Vanhassa blogissahan nämä olivat enimmäkseen ilman kuvia, mutta nyt näin kuvilla höystettynä. 🙂 Ajatelmia tulee laidasta laitaan, sillä ne ovat hyvin lähellä sydäntäni ja olenpa aikanani kerännyt näitä paksun vihollisen verran makusteltavaksi itselleni. Ajatelmia olen kirjannut ylös niin elokuvista näyttelijöihin kuin kirjailijoista lääkäreihin.…
Saatat pitää myös näistä
Meidän Muru
Biolanin kuivakäymälä eco ja muutama lapsuusmuisto
Arki ilman isiä
Puhelinmyyjä pimeältä puolelta
Eilen sain varmasti elämäni oudoimman puhelinmyyntikokemuksen. Tavallisesti puhelinmyyjät, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat ammattitaitoisia ja iso osa kohteliaita eivätkä harrasta pakkomyyntiä. Vain kerran aikaisemmin olen törmännyt tapaukseen, joka ei näitä kriteereitä täyttänyt. Tiedän, että puhelinmyynti on pahimmillaan kurjistakin kurjinta touhua, mutta senkin voi tehdä hyvin tai huonosti. Olen seurannut…
Saatat pitää myös näistä
Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla
Tulivuorenituja lautasella
Taksvärkkipäivä Nortalilla
Mietteitä työmatkoista
Viime päivinä olen pohtinut paljon, miten paljon Ranskassa tapahtunut terroriteko vaikutti meidän perheemme elämään. Paras ystäväni asuu Saksassa. Juuri viikonloppuna sain häneltä viesti, että he peruuttivat konserttireissun viime aikaisten terroritekojen vuoksi. Nyt mietin aina välillä mahtavatko he olla kunnossa. Saksassa riski tapahtua jotain on reilusti suurempi kuin meillä täällä Suomessa.…
Kun lasta lyödään
Tänään olin ajatellut kirjoittaa alun perin ihan jotain muuta. Kaikki kuitenkin muuttui eilen, kun pojat tulivat koulusta kotiin. Toista oli lyöty ja potkaistu välitunnilla. Poski oli vähän turvoksissa, samoin toisen silmän luomi. Järkytys tapahtuneesta paistoi kasvoilta. Eihän siinä muu auttanut kuin käydä päivystyksen kautta tarkistamassa, ettei hennoille kasvojen luille ollut…
Saatat pitää myös näistä
Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla
Kuulumisia SI-terapiasta
Crock Pot haudutuspata – arjen auttaja
Kuva, joka hiljensi maailman
Varmaan jokainen on jo nähnyt Turkin rannikolle huuhtoutuneen pikkupojan kuvan. Tuo pieni poika oli suunnilleen samanikäinen kuin meidän nuorimmaisemme. Pieni, herkkä ja hauras. Olen vältetellyt kyseistä uutista tai lähinnä sen kuvia viimeiseen asti. Tähän iltaan mennessä olin onnistunut niin hyvin, että ainoastaan sen sumennetun kuvan olin nähnyt ja sekin tuntui…
Saatat pitää myös näistä
Nokkonen on puutarhan hyötykasvi
Kevään marjapensassuunnitelmat
Lupiinit lakoon
Pitäisikö välillä puhua myös siitä mitä kouluruoka on?
Nykyisin puhutaan paljon siitä, mitä kouluruoka ei ole. Monen mielestä se ei ole terveellistä tai se ei muuten vain ole hyvää. On totta, että kouluruuassa on liuta e-koodeja. Se ei voi olla hyväksi kenellekään, sillä vaikka osa e-koodeista ei pahiksia olekaan niin niitä huonojakin silti löytyy eikä kukaan edelleenkään tiedä,…
Roskikseen kasvatettu ruoka?
Meillä ei syödä lihaa paljon – ei ainakaan niin paljon kuin monessa muussa perheessä ja se liha mikä syödään on enimmäkseen luomupossua, joka tulee meille maailman parhaalta luomupossutilalta. Vuosia olemme olleet Kiven Säästöpossun asiakkaita. Itse asiassa liha oli se, josta meidän luomuilumme sai alkunsa. Viime vuoden marraskuisen Kansan Uutisten artikkelin mukaan…
Ajatuksia kuluneen vuoden tapahtumista
Veritulpastani on kulunut aikaa nyt jo pikkuisen päälle puolivuotta. Se kuulostaa paljolta, mutta ei siltä tunnu. Maailma muuttui tuona hetkenä ja hiukan myöhemmin sain tietää, että tietyllä tavalla ihan pysyvästi. Minulla todettiin geenivirhe, joka altistaa veritulpille ja samalla se aloitti geenitestikierroksen suvussani. Samalla meidän arkemme on muuttunut niin, että jalkasäryn…
Saatat pitää myös näistä
Mustikkakukko eli rättänä
Puutarhamme marjat ja hedelmät
Metsäretkellä keväässä
Missä olet vauva-arki???
Se tavallinen vauva-arki on meillä aika pitkälti edelleen hakusessa. Toki on ollut parempia jaksoja, mutta jatkuvat tulehdukset ja kymmenes antibioottikuuri ovat vieneet voimat aika totaalisesti. Blogi on ollut kovin hiljainen jo muutaman kuukauden. Facebookin puolella on toki muutamia päivityksiä vilahdellut. Vauva on kasvanut kovasti ja tästä maaliskuisesta “pesintä” kuvasta tuntuu…
Kun vauva-arki ei alakaan
Elämä muuttuu yhdessä silmänräpäyksessä. Lähellä oli, että tämän tekstin tilalla olisi toinen, jonkun toisen kirjoittama ja blogi olisi siitä eteenpäin kuollut ja kuopattu – ihan niin kuin minäkin olisin siinä tapauksessa ollut. Tällä hetkellä enemmän kuin mitään muuta, kaipaan sitä ihan tavallista vauva-arkea, jolloin ei aamulla ehdi harjata hiuksiaan, yöpaita…
