Korona ja erityisentuen lapsen etäkoulu
Vuosi on kulunut siitä, kun kaikki lapsemme jäivät kotiin koulusta koronaviruksen vuoksi. Meillä kotiinjääminen tapahtui jo vähän aikaisemmin kuin muilla, sillä perheessämme on kaksi riskiryhmäläistä. Meille perhe on aina ollut se kaikkein tärkein. Ja niin se oli nytkin. Päätökset olivat kuitenkin vaikeita, sillä koulu ja sen tarjoamat sosiaaliset suhteet, struktuuri…
Saatat pitää myös näistä
Jouluiset kirsikkakranssit
Appelsiininen etikka siivoukseen
Ekologinen leipäressu
Etäkoulua koronan varjossa?
Kesäloma on melkein loppu. Olen pelännyt tätä hetkeä, sillä se tarkoittaa sitä, että on arvioitava tilanne ja päätettävä, mitä syksyn ja ehkäpä keväänkin suhteen meidän perheessämme tehdään. Koronaviruksen aiheuttama pandemia heitti meidän perheemme eristyksiin ennen maaliskuun puoltaväliä, siis jo vähän ennen kuin hallitus ilmoitti koulujen sulkemisesta. Toukokuussa meiltä ei palattu…
Erityiskoulun sylissä eli kun kasvatuskumppanuus muuttuu todeksi
Autismitietoisuuden viikkoa vietetään 30.3.-5.4. jo neljännettä kertaa. Meille tuo viikko on noussut ihan eri tavalla esiin lasten diagnoosien myötä, sillä pian nuorimmaisemmekin saanee samaisen diagnoosin, kun tammikuussa tehty ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule) osoitti selkeät autismikirjonpiirteet hänessäkin. Nyt odotellaan vain toukokuista hoitopalaveria. Ei diagnoosi toki ole meille yllätys vaan ennemminkin…
Kapuloita jaksamisen rattaissa
Joskus omaa arkeaan on vaikea uskoa todeksi. Kirjoittaessani ystävilleni arkemme kuulumisia mietin välillä väkisinkin, kuinka kukaan voi uskoa niitä todeksi. Viimeinen puoli vuotta on ollut perheessämme kuin surkeimman B-luokan elokuvan käsikirjoitus. Siis sellainen, jossa päähenkilöille sattuu kaikkea ja koko ajan. Toinen toistaan uskomattomampia tapahtumia kerta toisensa perään ja katsoja ihmettelee,…
Saatat pitää myös näistä
Vuoden 2018 luomutuote on monikäyttöinen SunSpeltin Spelttimuro!
Tahini
Syksyisen metsän tuoksua
Syksyisen metsän tuoksua
Syksy toi tullessaan aivan erilaisen elämän. No, ei nyt ehkä kokonaan erilaista, mutta merkittävästi erilaisen. Elokuu täyttyi puolen tunnin pätkissä nukutuista öistä eikä syyskuu näyttänyt sen paremmalta. Tuntui, että talossa oli taas vauva, vaikkei ollutkaan. Esikoulun aloitus tuntui ja kuului yössämme ja äiti muuttui enemmän ja enemmän zombin kaltaiseksi. Lokakuun…
