Jättipalsami tuli kylään
Olen ollut aina hyvin tarkka sen suhteen, millaisia kasveja pihaamme ilmestyy. Esimerkiksi lupiinia en halua suurin surminkaan päästä pesiytymään pihaamme, vaikka se tuntuu vuosi vuodelta saartavan tonttiamme aina vain tehokkaammin. Olemmepa parina viime vuonna käyneet kaivelemassa liian lähelle ilmaantuneita taimia poiskin ja ylläpitäneet tällä tavalla jonkinlaista turvaväliä. Jättipalsami tuli kylään…
Saatat pitää myös näistä
Elokuvissa erityislapsen kanssa
Haudutettu punakaali
Lehtikaalin pakastaminen helposti ja nopeasti
Linnuille ruokaa
Viikonloppuna monen muun jutun ohessa sain viimein pystytetyksi linnunruokintatelineen takapihan kaaoksen keskelle. Kyllä huomaa, että talvi yllätti, kun siellä ympärilleen katselee, mutta koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia niin eipä siinä auta muu kun priorisoida, jos täytyy valita siistin takapihan ja valmiin keittiön väliltä. Ajattelin kyllä, että olisi ehkä ollut…
Saatat pitää myös näistä
Hei hei, Muru
Elokuvissa erityislapsen kanssa
Voissa haudutetut kyssäkaalikuutiot
Kompostialueen kunnostusta ja keittiöremonttia
Viikonloppuna sekä keittiöremontti että pihahommat harppasivat aimo askeleen eteenpäin. Onneksi. Talven voi jo melkein haistaa ilmassa, sillä sen verran kirpakoita ovat lokakuiset aamut olleet. Kompostoriurakka alkaa olla melkein valmis. Vielä pitää yksi kompostori vanhalta paikalta tyhjentää ja siirtää ja sitten se onkin siinä ja ainakin tuon urakan puolesta sopii lumen…
Puutarhavaja on avattu!
Tällä viikolla on huhkittu puutarhavajan kimpussa, joka ei ollut vielä ihan valmis. No, ei se ole vieläkään ihan valmis, mutta melkein. Koko homma alkoi kuitenkin jo kesän kynnyksellä ja puutarhavaja oli vain osa takapihan projektia, josta suurin lienee kuitenkin aita, josta on onneksi jo suunnilleen puolet valmiina. Koko projekti alkoi…
Saatat pitää myös näistä
Siestalla valmiissa aistihuoneessa
Meidän Muru
Viikkokalenteri selventää arkea ja helpottaa toiminnanohjausta
Kuulumisia takapihalta
Kohta jo melkein kaksi viikkoa ovat työpäivät venyneet illan tunneille saakka, kun olemme sahanneet, ruuvanneet ja rakentaneet niin aitaa, puutarhavajaa kuin montaa muutakin rakennelmaa. Tuntuu, että työt eivät edes tekemällä lopu ja aina tulee jokin uusi kohta, jonka kimppuun pitä seuraavaksi käydä. Aika varmaa on jo nyt, että kun mieheni…
Pihan kukkijoita remontin keskellä
Huomaa, että muutama pihalta pois vietetty vuosi on tehnyt tehtävänsä ja kukkapenkistä on moni kasvi hävinnyt jonnekin nokkosten vallattua tilan. No, ainakin riittää tekmistä siinäkin, että saattaa taas kukkapenkin kuntoon. Onneksi kukkijoitakin löytyy silti ihan mukavasti ja pihalla alkaakin taas enemmän ja enemmän pörräillä hyönteisiä ja perhosiakin. Pahemmin ei puutarhaa…
Istutuspuuhia lasten kanssa
Kevään lämpöiset kelit ovat hellineet jo ihan kunnolla. En pahemmin pidä liian kuumasta ja helleraja on minusta ehdottomasti jo liian kuuma, mutta aurinkoinen sää mahdollisti pitkät päivät ulkona ja tuloksena oli paljon valmiita istutuksia ja multaakin on saatu siirrettyä isot kasat kasvimaalaatikoihin. Eilinen sade oli silti tervetullutta vaihtelua, sillä kaikki…
Saatat pitää myös näistä
Jaetaan hyvää joulumieltä
21 ekologista säästövinkkiä
Kevään marjapensassuunnitelmat
Kuka kiskoo sipulit?
Viimeisen parin kolmen viikon aikana olen istuttanut sipulimme jo useamman kerran, kuin mitä olen jaksanut laskea. Joka ikinen aamu minua odottaa samankaltainen näkymä olohuoneen ikkunasta. Iso osa sipuleista on kiskottu ylös ja viskottu ympäri kasvimaalaatikkoa. Jollakin on selkeästi hauskaa – ei kai se muuten jaksa palata joka yö tekemään samaa…
Uusi raparperipenkki
Parhaat puutarhan lapsuusmuistot taitavat minulla liittyä raparperiin. Ensimmäiseen piirakkaan, lehtihattuihin, raparperihilloon ja siihen pieneen napsahdukseen joka kuluu, kun raparperin varsi lähtee somasti irti. Alku viikosta sain vihdoin uudet raparperit maahan. Viikonloppuna olin kunnostanut poikien kanssa vanhan yrttipenkin ja nyt siinä nököttää kauniissa rivissä viisi uutta raparperin tainta. Onhan meillä toki raparperia…
Kun aidan rakennus kivistää
Viikonloppuna aitaprojekti nytkähti eteenpäin ennen kuin törmäsi ja upposi – kiveen. Kyllähän me toki tiesimme, että asumme kalliolla sekä sen, että maa on todella kivinen sielläkin, missä kallio ei pintaan asti nouse, mutta löytömme jaksoivat silti yllättää meidätkin. Osa kivistä ei mahtunut edes kuvaan. 😀 Sen verran jo selvisi, että…
Saatat pitää myös näistä
Tulivuorenituja lautasella
Hei hei, Muru
Sydämelliset Herrasväen pikkuleivät
