Meidän Muru
Marraskuun puolessa välissä perheemme kasvoi koiranpennulla. Tiibetinspanieli Muru (Fairytalehill’s Quantum Queenie) saapui uuteen kotiinsa ja siitä lähtien perheemme elikin taas pitkästä aikaa koiranpentuarkea. Alku lähti mukavasti käyntiin ja nyt on takana jo kaksi rokotuskertaa ja kevään alkavaa punkkisesonkia varten resepti valmisteeseen, jonka pitäisi pitää punkkikriisit kurissa. Muru nimittäin nukkuu yhden…
Saatat pitää myös näistä
Luomulaakson Bataatti-peruna-porkkanalaatikko
Äijä, Äijö sekä Suvi
Sissy-mummin taatelikakku
Voi Vaasan, minkä teit!
Jonkunen aika takaperin meillä täytettiin luomuinen näkkileipävarasto. Jemmassa oli iso kasa Vaasan valmistamaa luomunäkkileipää kahtena eri versiona. Molemmat makoisia! Näkkileipää meillä kuluu tasaiseen tahtiin ja nyt, kun oli aika taas täyttää varasto, saimme huomata, ettei se onnistuisikaan, sillä näkkileipää ei ollut. Ei missään ja googletuksen seurauksena löytyi vain sivu, jossa…
Saatat pitää myös näistä
Jouluiset kirsikkakranssit
Blogihaaste: Viisi ajatusta bloggaamisesta
Isomummin kananmunakastike
Minä – omaishoitaja
Tällä viikolla on vietetty omaishoitajien viikkoa. Itseäni se koskettaa ihan eri tavalla kuin ennen, sillä kesän lopulla minusta tuli yhden lapseni omaishoitaja. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta ja uusiin asioihin sopeutumista meillä kaikilla. Kaiken myllerryksen keskellä olemme opetelleet uusia tapoja toimia, järjestäneet arkea entistäkin ennalta arvattavammaksi, sillä autimiskirjon henkilöillä rutiinit…
Ruokapulmaisen Dinner Winner
Kirjoitin vähän aikaa sitten nuorimmaisestani, jonka ruokailua varjostaa aistipulmat. En osaa sanoa aina missä mättää. Välillä tuntuu, että saan kiinni jostain ruuan koostumuskriisistä tai makumaailmasta, mutta sitten seuraavassa hetkessä tuntuu, ettei mikään mene alas. Eivät edes ne turvaruuat kuten banaani ja leipä. Ja sitten on olemassa vielä ne ”hirviöruuat”, kuten…
Medifamilian huomassa sopeutumisvalmennuskurssilla
Perjantaina, lähtöaamun valjetessa oli sumu sulkenut meren syliinsä. Se peitti melkein kaiken näkyvistä. Menneen ja tulevan. Taivaalta tihutti pieniä kosteita pisaroita, jotka tarttuivat hiuksiin ja jäivät helmiksi niiden pinnalle. Tuntui, että luonto jakoi lähtöpäivänä surun ja haikeuden kanssani. Olisin toivonut voivani vielä jäädä, oppia lisää, tutustua ryhmäläisiin ja jatkaa viikon…
