Arki,  Erityislapsi,  Välineet erityiseen arkeen

Ruokapulmaisen Dinner Winner

Kirjoitin vähän aikaa sitten nuorimmaisestani, jonka ruokailua varjostaa aistipulmat. En osaa sanoa aina missä mättää. Välillä tuntuu, että saan kiinni jostain ruuan koostumuskriisistä tai makumaailmasta, mutta sitten seuraavassa hetkessä tuntuu, ettei mikään mene alas. Eivät edes ne turvaruuat kuten banaani ja leipä. Ja sitten on olemassa vielä ne ”hirviöruuat”, kuten vaikkapa tomaatti, joka aiheuttaa kauhistuneen kiljahduksen, jos sitä on lautaselle sattunut eksymään. Silti jaksamme aina kokeilla uudelleen ja uudelleen, josko se jonain päivänä onnistuisi.

Meillä vaikuttaa myös se, että jokin ruokapakkaus on yhtäkkiä erilainen. Ja jos jossain satutaan syömään lihapullia, jotka yleensä menevät alas, niin eikös paljastu, että ne ovat erimakuisia kuin ne, joita yleensä tavataan syödä. Kaiken pitäisi pysyä samanlaisena, samanmakuisena, ikuisesti muuttumattomana. Maailma ei kuitenkaa pyöri niin ja muu perhe ei halua joka päivä syödä samaa ruokaa tai edes samoja ruoka-aineita. Terveenä pysyäkseen olisi kuitenkin suotavaa syödä useampaa ruoka-ainetta.

Edellinen pätkä tekstiä kertonee, että syömisessä on tosiaan pulmaa, jos jonkinmoista – alkaa siinä huoli nousta yhdellä jos toisellakin. Syöminen on toldellakin enemmän kuin hankalaa ja aiheuttaa jatkuvaa huolta meille vanhemmille, jotka yritämme varmistaa, että tarvittavat ravintoaineet varmasti saataisiin syödyksi edes jossain muodossa.

Jotkut ovat sanoneet meille, että kyllä se syö kun nälkä tulee. Voin muuten sanoa, ettei syö ja veikkaanpa, että moni muukin vanhempi, jonka lapsella on aistipulmaa ja autismikirjon piirteitä (tai diagnoosi) tietää tämän asian. Kun ei syö niin ei syö. Siinä ei auta nälkä tai mikään muukaan. Kyse ei ole siitä, etteikö lapsi haluaisi syödä vaan tilanne on todellakin se, ettei lapsi yksinkertaisesti voi syödä, koska jokin ruuan koostumuksessa, tuoksussa, värissä tai niiden yhdistelmässä ei vain toimi. Aika moni aistipulmainen lapsi jopa oksentaa, jos ruoka ei tunnu hyvältä tai jos häntä yrittää pakottaa syömään. Paras tapa tilanteessa onkin edetä rauhallisesti lasta kuulostellen pienin askelin.

Ruokapulmaisen Dinner Winner

Reilu vuosi takaperin hankimme ruoka-ajan ihmekapistuksen. Dinner Winner lautasen, joka tekee syömisestä ja maistelusta hauskempaa. Ei lautanen toki saa edelleenkään syömään ihan mitä tahansa, mutta koska jo maistaminen on vaikeaa, niin tämän lautasen avulla on helpompi kokeilla niitä hiukan hurjiltakin tuntuvia raaka-aineita. Tai maistaa uudelleen sitä lajia, joka viikko sitten meni alas, mutta ei enää hetki sen jälkeen.  Lisäksi lokoset pitävät ruoka-aineet näppärästi erillään ja maut eivät mene sekaisin.

Ruokapulmaisen Dinner Winner
Aarrearkku lopussa jaksaa innostaa maistelemaan ja ylittämään vähän hankalampiakin esteitä.

Lautanen on hauska, vähän niin kuin pelilauta ja viimeisessä lokerossa on piilotettu aarre! Joskus tuon aarteen avulla saadaan maistetuksi vähän vaikeampiakin juttuja. Kannustimet ovat iso juttu ruokailussakin ja lopussa häämöttävä palkinto auttaa ylittämään vaikeampiakin esteitä ja ehkäpä jonain päivänä ruoka-ainelista on taas himpun verran pidempi. Ja jokainen onnistuminen tuo hymyn huulille niin meillä vanhemmilla kuin lapsellakin. Dinner Winnerin ansiosta näistä harvinaisista hetkistä on päästy nauttimaan vähän useammin.

Dinner Winner lautasia on useampaa ei näköä. Yksi versio löytyy ainakin  Erityinen arki-verkkokaupasta. Toisenlaisilla kuvilla lautasia löytyy vaikkapa Amazonilta, josta löytyy niin supersankareita, satulinnoja, dinoja kuin piraattejakin.

Lautanen lienee yksi parhaista hankinnoistamme ja ilman sensorisen integraatio pulmiakin lautanen on hauska väline yhteisiin maistamishetkiin pienillä, mutta vielä vähän isommillakin makuseikkailijoilla.



Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

puhelimen kuoret


4 Comments

  • Susanna

    Kuvaamasi ruokapulmat kuulostavat kovin tutuilta, eivätkä ole juurikaan helpottaneet edes 14-vuotiaiden ’kirjolaistemme’ kanssa, hieman vain muuttaneet muotoa… Tuo lautanen näyttää todella kivalta, mutta luultavasti ei enää toimisi näin isojen kanssa. Paras neuvo jonka olemme saaneet ravitsemusterapeutilta pahimmassa vaiheessa, kun verikokeetkin näyttivät aliravitsemusta, oli että tarjotaan jälkiruokia. Aivan riippumatta siitä, menikö ruokaa alas, meillä syötiin jätskejä ja muita energiapitoisia jälkkäreitä. Tuon lisäksi tarjosin jotain turvallista joka ruualla, edes leipää, ja koitin rentoutua itse asian suhteen (vaikka meilläkin on yksi lapsista sellainen joka kuolisi nälkään ruokapöydän äärellä). Jälkkärit myös hieman veivät äidin huolta pois ja vähensivät painetta ruokailutilanteista, ja kaikkien näiden avulla pääsimme (viime kertaisen) vaikeimman vaiheen yli. Mutta vaiheita tulee ja menee jatkossakin, jotenkin tuntuu että stressi aina pahentaa lasteni tilannetta… Voimia teidän arkeenne!

    • Luomulaakson Maria

      Kiitos, Susanna. <3 Noita vaieheita tosiaan tulee ja menee. Jatkuvasti on meillä hankalaa syömisen kanssa, mutta välillä vielä tavallistakin hankalampaa. Meillä on joulukuussa edessä ravitsemusterapeutin käynti. Sitä odotan kovasti. Isommillakin oli pulmaa pienempänä, tänä päivänä ei enää niiin kuin ennen. Onneksi. Toivotaan, että tällä pienelläkin helpottaa ajan kanssa.

      Ihanaa viikkoa ja joulun odotusta teille. 🙂

  • Jael

    Onpa kiva lautanen, ja toivottavasti auttaa ongelmaan. TUollainen olisi ollut kätevä kun poikani oli teini-ikäinen, ja sitä ennenkin, vain pasta olisi kelvannut , ja kaiken muun kanssa piti maanitella että kelpaisi. Onneksi tänään on kaikkiruokainen;D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.