Unia tähtitaivaan alla
Viime syksy on ollut meillä aikamoisen raskasta aikaa eikä alkanut vuosi ole tuonut vielä suurempaa helpotusta, vaikka pieniä valopilkkuja onkin ollut näkyvissä. Tällä hetkellä odotamme kärsimättöminä erikoissairaanhoitoon pääsyä, jotta varmistetaan diagnoosi ja saadaan aikaan kuntoutussuunnitelma. Jo nyt olemme kulkeneet hyvin pitkän matkan, vaikka toisaalta olemme vasta alkutaipaleella. Se, mitä tulevaisuus…
Yöllisiä huolipeikkoja
Koko syksy on vierähtänyt lasten asioiden parissa. Yhteistyötahoja on nyt useampi kuin koskaan ennen ja moni asia on pyörähtänyt aivan uudella tavalla eteenpäin. Tällä hetkellä olemme painineet kyselylomakepinon parissa ja tuntuu, että ne ja raskaat arjen mutkat ovat imeneet kaiken jaksamisen meiltä kaikilta. Ihan helppoa ei ole ollut jaksaa arjen…
Pallomeripallojen kuivatusta ja aistihuoneen pallomeren testausta
Aistihuoneremonttia on edennyt välillä tuskastuttavan hitaasti. Mieheni venyvät työpäivät, päivystykset ja työmatkat ovat tulleet useasti tielle ja vasta nyt alkaa huone olla valmis, vaikka valmistuminen oli suunnitelmissa ensin kesän kynnyksellä ja sitten koulujen alkuun mennessä. No, ihan ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta nyt alkaa onneksi näyttää tilanne valoisammalta. Toiveissa…
Arjen keskellä, uuden edessä sekä pieni ilmoitus
Viimeisen viikon aikana meillä on tapahtunut enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä. Kuvioissa on mukana niin iki-ihana SI-terapeuttimme kuin liuta muitakin rautaisia ammattilaisia ja nyt näyttäisi siltä, että alkaisi tapahtua ja paljon. Paluu juurille Syksy on ollut itselleni aina hyvästien aikaa. Se on värikäs siirtymä kohti talviunta ja tähtitaivasta.…
Aistihuoneen oleskelunurkkaus saa muodon
Aistihuone on taas rakentunut lisää. Projekti tuntuu loputtomalta ja muutama mutkakin on jo kohdattu, mutta niistä onneksi selvittiin, kun muutettiin hiukan suunnitelmia. Saattaa olla, että lopputuloskin on oikeastaan parempi kuin mitä se olisi alkuperäisellä suunnitelmalla ollut. Kuvan rakennelma tuli sille paikalle, jossa oli ennen sänky, jonka alle kaavailimme pallomerta. Sänky…
Kuulumisia lasten aistihuoneremontista
Aistihuoneen remontti on taas ottanut pari askelta eteenpäin ja vaikka ei vielä aivan hirveästi ole valmista, niin suunnitelmat ovat selkiytyneet ja matkalla hiukan muuttuneetkin. Sänky, joka alun perin oli huoneeseen jäämässä ja jonka alle olimme suunnitelleet pallomeren, purettiin varastoon. Tällä tavalla saimme huoneeseen enemmän käytettäviä neliöitä ja turvallisempia keinumisia. Viime…
Aistihuoneen rakentamista
Lasten aistihuoneen remontointi on mennyt hiljalleen eteenpäin. Alun perin olemme toki toivoneet, että homma olisi tähän aikaan jo saatu päätökseen ja huone käytössä, mutta koska elämässä tapahtuu aina niin kuin tapahtuu niin aikataulut heitettiin lopulta romukoppaan ja remontti eteni niin kuin eteni. Kyllä siitä vielä valmistakin tulee. Tänä viikonloppuna monen…
Tänään minä olen vihainen
Olen suuri Star Wars-elokuvien ystävä. Etenkin niiden kolmen alkuperäisen. Olen myös erityislasten äiti ja tänään minä olen vihainen. Huonoa harkintaa Tänä aamuna Facebookin uutisvirtaani osui jälleen erään epävirallisen elokuviin liittyvän sivuston odotettu Star Wars-meemi. Paitsi, että tänä aamuna se ei ollutkaan hauska. Ei edes vähän hauska, vaikka pystyinkin näkemään meemin tekijän…
Onnen hetkiä
Viime viikolla meillä elettiin sellaisia ilonhetkiä, ettei ole hetkeen yhtä onnellisia oltu. Pojan SI-terapiassa otettiin aimo harppaus eteenpäin ja kaikenlaisen touhun keskellä opittiin taito, josta jokainen poika ja tyttö on ylpeä oppiessaan. Viime viikolla, tarkkaan ottaen 21. 3 oppi nuorimmaisemme ajamaan polkupyörällä. SI-lapsille tämä ei ole aina – jos koskaan…
Kuulumisia SI-terapiasta
Meillä on takana jo aika monta kertaa SI-terapiaa. Instagram-tilini seuraajat ovatkin jo päässeet näistä kerroista osallisiksi muutaman kuvan muodossa. 🙂 Pienimmäinen on nauttinut jokaisesta käynnistä aivan suunnattomasti ja viimeksi sinne matkatessamme taittui reitti autolta terapiaan puolijuoksua eikä äiti meinannut enää pysyä perässä, vaikka käsikädessä kuljimmekin. 😀 SI-terapia on ollut meille…
