Pieni reissu ja puutarhapuuhia
Viikonloppu oli hiukan erilainen. Vierailimme appivanhempieni luona. Reissuun piti alunperin lähteä jo perjantaina, mutta aikataulut menivät ihan uusiksi, kun mieheni työprojekti jatkui ja lopulta tultiin siihen tulokseen, ettei matkaan voitaisi vielä perjantaina lähteä – niinpä auto pakattiin illalla valmiiksi ja aamulla lähdimme matkaan – tosin yksi lapsi vähemmän mukana, sillä…
Saatat pitää myös näistä
Tänä kesänä pioni kukki
Kuinka jätevesiasetus muutti arkea: Osa 2
Yllättäviä käänteitä
Vappuvalmistelut
Tänään meidänkin vappuvalmistelut pääsivät todenteolla vauhtiin. Olemme munkkien lisäksi kokkailleet meze-pöydän herkkuja. Tarkoitus olisi, että pitkästä aikaa koko perhe pääsee istumaan saman pöydän ääreen. Viime aikoina yhteiset ruokahetket – siis sellaiset, joissa ihan koko perhe on paikalla – ovat olleet kortilla. Mieheni työmäärä on ollut huima, mutta nyt näyttäisi siltä,…
Saatat pitää myös näistä
Kevään marjapensassuunnitelmat
Kotitekoinen sitruunapippuri
Raparperivesi torjuu kirvoja luonnonmukaisesti
Kansalaisoikeus suoritettu
Eilen kipaisimme koko perhe äänestämässä paikallisessa kirjastossa. Tänä vuonna tuntui jotenkin erityisen vaikealta valita mieluisa ja se itselle sopivin ehdokas ja meistä kaikista äänestysikäisistä tuntui samalta. En muista, että se olisi koskaan aikaisemmin ollut ihan näin vaikeaa kuin nyt. Nyt on kuitenkin kansalaisoikeus suoritettu. Lasten kanssakin käytiin keskustelu ehdokkaan valitsemisesta…
Saatat pitää myös näistä
Mummilan porkkanavoi
Verraton Vestelli – meidän jätevesiratkaisumme
Toivottu koulupaikka
Kuinka paljon kasvava poika voi syödä?
Ikinä en jaksa lopettaa ihmettelemästä, kuinka paljon kasvava poika voi syödä. Kaksi vanhempaa poikaamme tuntuvat venyvän nyt silmissä eikä mene enää kauaa, kun vanhin kasvaa ohi mummista ja sitten onkin jo äidin vuoro jäädä nysäksi. Isän pituuden saavuttamiseksi saa vielä onneksi tyhjentää lautasen, jos toisenkin. 🙂 Toiseksi vanhin poikamme tuntuu…
Univajeisen äidin tohelointia
Tiedättekö mistä tietää, että äiti on vähän väsynyt. Tai ajatellut liikaa banaaninkuorien hyötykäyttöä. Tai molempia. Ainakin siitä, että lapsen lautaselle tulee laittaneeksi banaaninkuoret ja itse banaani pudotetaan vesikulhoon likoamaan… Poika-parka tuijotti eilen hölmistyneenä lautasellaan olevia kuoria ja antoi koko komeuden minulle takaisin varsin kantaa ottavan ohhoh-kommentin kera. 😀 No, ehkä…
Saatat pitää myös näistä
Kiitollisin ajatuksin uuteen vuoteen
Mummilan maistuva sipulikastike
Kuulumisia lasten aistihuoneremontista
