Pitäisikö välillä puhua myös siitä mitä kouluruoka on?
Nykyisin puhutaan paljon siitä, mitä kouluruoka ei ole. Monen mielestä se ei ole terveellistä tai se ei muuten vain ole hyvää. On totta, että kouluruuassa on liuta e-koodeja. Se ei voi olla hyväksi kenellekään, sillä vaikka osa e-koodeista ei pahiksia olekaan niin niitä huonojakin silti löytyy eikä kukaan edelleenkään tiedä,…
Saatat pitää myös näistä
Kapuloita jaksamisen rattaissa
Kasvihuoneen raivausta ja kesähaaveita
Oreganoleipä juureen
Roskikseen kasvatettu ruoka?
Meillä ei syödä lihaa paljon – ei ainakaan niin paljon kuin monessa muussa perheessä ja se liha mikä syödään on enimmäkseen luomupossua, joka tulee meille maailman parhaalta luomupossutilalta. Vuosia olemme olleet Kiven Säästöpossun asiakkaita. Itse asiassa liha oli se, josta meidän luomuilumme sai alkunsa. Viime vuoden marraskuisen Kansan Uutisten artikkelin mukaan…
Saatat pitää myös näistä
Luomulaakson Bataatti-peruna-porkkanalaatikko
Unia tähtitaivaan alla
Nurmijärveläinen Lohenojan luomutila
Ajatuksia kuluneen vuoden tapahtumista
Veritulpastani on kulunut aikaa nyt jo pikkuisen päälle puolivuotta. Se kuulostaa paljolta, mutta ei siltä tunnu. Maailma muuttui tuona hetkenä ja hiukan myöhemmin sain tietää, että tietyllä tavalla ihan pysyvästi. Minulla todettiin geenivirhe, joka altistaa veritulpille ja samalla se aloitti geenitestikierroksen suvussani. Samalla meidän arkemme on muuttunut niin, että jalkasäryn…
Missä olet vauva-arki???
Se tavallinen vauva-arki on meillä aika pitkälti edelleen hakusessa. Toki on ollut parempia jaksoja, mutta jatkuvat tulehdukset ja kymmenes antibioottikuuri ovat vieneet voimat aika totaalisesti. Blogi on ollut kovin hiljainen jo muutaman kuukauden. Facebookin puolella on toki muutamia päivityksiä vilahdellut. Vauva on kasvanut kovasti ja tästä maaliskuisesta ”pesintä” kuvasta tuntuu…
Saatat pitää myös näistä
Lammaspata jyvämakaronilla
Metsäretkellä keväässä
WWOOF yhdistää luomun, lähiruoan ja vapaaehtoiset
Kun vauva-arki ei alakaan
Elämä muuttuu yhdessä silmänräpäyksessä. Lähellä oli, että tämän tekstin tilalla olisi toinen, jonkun toisen kirjoittama ja blogi olisi siitä eteenpäin kuollut ja kuopattu – ihan niin kuin minäkin olisin siinä tapauksessa ollut. Tällä hetkellä enemmän kuin mitään muuta, kaipaan sitä ihan tavallista vauva-arkea, jolloin ei aamulla ehdi harjata hiuksiaan, yöpaita…
Saatat pitää myös näistä
Lihaton lokakuu ja miksi me emme sitä vietä
Ansariunelmia ja kevättöitä
Siestalla valmiissa aistihuoneessa
