Surullisia siruja
Tiedättekö, että joskus lautanen voi olla yllättävän rakas. Etenkin, kun se on viimeinen sarjasta, joka ostettiin noin 20 vuotta sitten. Eilen pärähti lattiaan yli-innokkaan taaperon avustuksella viimeinen mansikka-sarjan syvä lautanen. Se, joka oli vain minun käytössäni. Se, jota vaalin, kuin kalleinta aarretta, vaikka se ei mikään arvokapistus ollutkaan. Se oli kuitenkin…
Leijonakuningas dinoilla
Viime vuonna meitä hemmoteltiin monilla erilaisilla lahjakorteilla useammalta eri taholta ja nyt alku vuodesta pääsimme koko perhe elokuviin. Lapsille se oli varsin mielenkiintoinen kokemus, sillä he pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kokeilemaan 3D-elokuvaa. Pojat pyysivät päästä katsomaan Disney Pixarin Kunnon Dinosaruksen. Liput olivat Finnkinnon elokuvatettaeriin, joten suuntasimme Flamingoon Vantaalle. Jumbo ja…
Ajatusten virtaa
Viikonlopun tapahtumat pyörivät vielä jonkin verran mielessäni ja näkee, että myös lapsilla on saman suuntaiset ajatukset. Tuntuu hurjalta, kun arki menee silmän räpäyksessä palasiksi eikä voi olla varma tuleeko se enää ehjäksi. Turvallisuuden tunnettamme on koeteltu useaan otteeseen viimeisen kolmen vuoden aikana, joten tällaiset episodit elämässä vaikuttavat meihin kaikkiin aina aika…
Elämä yllättää
Perjantai-iltana nukkumaan mennessäni en vielä tiennyt, että viikonlopun suunnitelmat tulisivat muuttumaan. En tiennyt, että lauantain aamuyön tunteina heräisin mieheni tuskaisiin valituksiin ja joutuisin tilaamaan ambulanssin. Niin siinä kuitenkin kävi. Tässä postauksessa ei ole yhtään kuvaa. Kuvia ei ole. Muistikuvia silti sitäkin enemmän. Välähdyksiä sieltä täältä. Pelkoa ja huolta, mutta myös…
Rakkaus