Minä osaan sittenkin!
Ennen joulua päätin yrittää jotain, jota en ollut tehnyt pitkään aikaan. Nimittäin neulomista. Minun ja neulepuikkojen suhde on karu. Kiehdomme toisiamme kovasti, mutta eroamme yleensä kiukkuisina ja pettyneinä. Lapasten ja villasukkien neulominen on tuskaa. Oli jo kouluaikoina ja niistä ei jäänyt kuin pahat muistot. Silloin en edes vielä tiennyt, että…
Saatat pitää myös näistä
Puutarhamme marjat ja hedelmät
Lihaton lokakuu ja miksi me emme sitä vietä
Etäkoulua koronan varjossa?
Luomulaakso Ipanapostissa
Jokunen viikko sitten sähköpostiini tupsahti mielenkiintoinen viesti Ipanapostista. Minulta kysyttiin olisinko halukas kirjoittamaan lehteen artikkelin Lapset ja luomu-osioon. Ja olinhan minä! 🙂 Pari päivää sitten sain käsiini uunituoreen lehden ja täytyy sanoa, että kyllä tuntui mukavalta nähdä oma teksti tuoreena, painomusteelta vielä tuoksuvana. Haastavinta artikkelin kirjoittamisessa oli sanarajoitus niin kuin…
Saatat pitää myös näistä
Sokeroidut appelsiininkuoret
Korona ja erityisentuen lapsen etäkoulu
Siestalla valmiissa aistihuoneessa
Kummituksen lumoissa
Viikonloppuna oli vihdoin aika käydä lumoutumassa kauan odotetusta Oopperan kummituksesta. Esitys oli yksi parhaimpia koskaan näkemiäni oopperassa ja voisin katsoa Oopperan kummituksen vaikka kuinka monta kertaa. Jo lavasteet itsessään vaatisivat oman aikansa, jotta ehtisi huomata kaikki tarkkaan harkitut yksityiskohdat. Välillä huomasin istuvani melkein hengittämättä, koska keskityin esitykseen ja musiikkiin niin…
Saatat pitää myös näistä
Ebola, käsisyöpä ja koronavirus
Kotivara ja sen toimivuus erityislapsiperheessä
Pölyttäjäpenkin kuulumisia
Hääpäiväaatoksia
Viikko on ollut sen verran työntäyteinen, että olimme aivan unohtaa hääpäivämme. Onneksi kuitenkin vain melkein. Varsinainen juhlinta, jonka suunnittelu aloitettiin jo reilu vuosi sitten varaamalla liput Oopperan kummitukseen, on sitten vähän myöhemmin ensi kuussa. Yhteistä taivalta meillä on takana nyt 13 vuotta. Siihen on mahtunut, jos jonkinmoista ja olemme oppineet…
Viikonloppu kahden kesken… tai ainakin melkein
Viikonlopun suunnitelmat muotoutuivat nopealla aika välillä viikon puolivälissä. Lasten syysloma alkoi ja mieheni ja minä päätimme pitkästä aikaa järjestää kahden keskistä aikaa. Ei mitään ihmeellisen kummallista vaan ihan vain aikaa yhdessä ilman jättisuuria valmisteluja. Hääpäivämmekin on jo ihan nurkan takana. Niinpä päätimme sulkeutua talomme toiseen päähän viikonlopuksi ja mummi sekä…
Saatat pitää myös näistä
Keittiön muovirasiat vaihtoon
Lammaspata jyvämakaronilla
Sokeroidut appelsiininkuoret
