Yllättävä hiihtoloman alku
Meidän hiihtolomamme ei alkanut ihan hirveän iloisissa tunnelmissa ja puolet perjantaista vietettiin päivystyksessä äitini kanssa. Äitini oli saanut uusia verenpainelääkkeitä vanhojen lisäksi ja uusien myötä painuivat verenpaineet aikamoisen olemattomiksi ja olo sen myötä varsin pahoinvoivaksi. Huimasi ja heikotti ja liikkuminenkin meni vaikeaksi. Eihän siinä muu auttanut kuin suunnata kohti lääkäriä.…
Saatat pitää myös näistä
Voissa haudutetut kyssäkaalikuutiot
Pölyttäjäpenkki etenee lumesta huolimatta
Voisilmäpikkuleivät
Sukka-asioilla
Maanantaina aamupäivä hujahti fysioterapiassa. Kyseessä oli joka vuotinen tapaaminen kunnallisen fysioterapeutin kanssa, joka vastaa maksusitoumuksista eli kävimme jälleen kerran läpi veritulpan jälkeisen tilanteen, kipujen määrän, sukkien käyttötapani, turvotukset, geenivirheen ja sen sellaiset. Samalla myös alkoivat aivot tehdä työtä uudemman kerran menneiden tapahtumien kanssa, mutta siitä lisää ehkä joskus myöhemmin. Nyt…
Liikaa!
Tuntuu, että viimeisen viikon aikana taaperosta on kehkeytynyt varsinainen täystuho ja siinä sivussa myös kokki ja leipuri. 🙂 Turvaportit eivät ole estäneet enää pitkään aikaan pääsyä talon toiseen siipeen ja jakkarat ovat muotoutuneet varsin käteviksi apuvälineiksi yltää milloin minnekin. Mikään asia ei pysy turvassa eikä mikään asia ole enää riittävän…
Saatat pitää myös näistä
Minä – omaishoitaja
Wildemansgårdin tuulimylly ja omenantuoksuinen mehuasema
Meidän Muru
Surullisia siruja
Tiedättekö, että joskus lautanen voi olla yllättävän rakas. Etenkin, kun se on viimeinen sarjasta, joka ostettiin noin 20 vuotta sitten. Eilen pärähti lattiaan yli-innokkaan taaperon avustuksella viimeinen mansikka-sarjan syvä lautanen. Se, joka oli vain minun käytössäni. Se, jota vaalin, kuin kalleinta aarretta, vaikka se ei mikään arvokapistus ollutkaan. Se oli kuitenkin…
Saatat pitää myös näistä
Pölyttäjäpenkin kunnostusta sekä harkkokasvimaan rakentamista
Yöllisiä huolipeikkoja
Satokauden lumoissa
Leijonakuningas dinoilla
Viime vuonna meitä hemmoteltiin monilla erilaisilla lahjakorteilla useammalta eri taholta ja nyt alku vuodesta pääsimme koko perhe elokuviin. Lapsille se oli varsin mielenkiintoinen kokemus, sillä he pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kokeilemaan 3D-elokuvaa. Pojat pyysivät päästä katsomaan Disney Pixarin Kunnon Dinosaruksen. Liput olivat Finnkinnon elokuvatettaeriin, joten suuntasimme Flamingoon Vantaalle. Jumbo ja…
Saatat pitää myös näistä
Tänään minä olen vihainen
Kohti Oulua ja moniammatillista yksilökuntoutusta!
100 viittomaa lapsen elämään
