Aika levittää siivet
Viimeinen viikko KELAn myöntämää harkinnanvaraista kuntoutusta on nyt takana. Moniammatillinen yksilövalmennus laittoi koko perheen töihin — ajattelemaan ja oppimaan. Kuntoutus antoi paljon ja mieli onkin nyt haikea, kun enää ei ole minne palata jonkun kuukauden päästä. Kolmen viikon rupeama, viikon jaksoissa meni nopeasti ja tarjosi mielettömän määrän tietoa, tukea sekä…
Happinaamari ensin itselle – mahdoton tehtävä
Jokunen viikko takaperin Erityisvanhemman korjaussarja-blogi kirjoitti stressistä ja happinaamareista. Jätin tekstin lukematta. Tiesin, että se osui liian lähelle. Stressitesti Oulussa, moniammatillisen yksilökuntoutusviikon tiistaina täytimme stressitestiä ja siitä se kaikki alkoi. Kyyneleet vyöryivät eikä niitä pystynyt mitenkään pidättelemään. Täyttämäni paperi oli karua luettavaa. Siinä olin minä, parhaimmillani ja huonoimmillani. Saattaa olla,…
Kohti Oulua ja moniammatillista yksilökuntoutusta!
Ensi viikolla on vuorossa toinen jakso KELAn myöntämästä moniammatillisesta yksilökuntoutuksesta, johon osallistumme melkein koko perheen voimin. Kirjoittelin ensimmäisen viikon kokemuksistamme jo aiemmin täällä. Tällä kertaa osaamme jo hiukan odottaa mitä tuleman pitää. Lapset ovat innoissaan, sillä vaikka viikko on toisaalta raskas ja sen aikana opitaan yhtä jos toista, niin viikko…
Elokuvissa erityislapsen kanssa
Olemme käyneet lyhyen ajan sisällä katsomassa parikin supersankarielokuvaa. Joulun jälkeen kävimme Finnkinossa katsomassa Aquamanin melkein koko perheen voimin ja viikko takaperin kävin kaksin poikani kanssa iki-ihanassa Kino Juhassa katsomassa Captain Marvelin. Elokuvateatterielämykset olivat hyvin erilaisia, vaikka kumpainenkin elokuva oli varsin toimiva ja sinänsä mukava kokemus. Molemmissa elokuvateattereissa saimme hyvää palvelua.…
Viikkokalenteri selventää arkea ja helpottaa toiminnanohjausta
Muutama viikko sitten meille saapui kauan kaivattu valkotaulu. Olin ehtinyt haaveilla siitä jo useamman vuoden ajan, sillä kuuden ihmisen päiväjärjestys ja menot oli aika hankalaa hallita pienillä kalentereilla, papereilla tai sähköisesti. Sähköinen kalenterien hallinta toimi lähinnä erilaisten terapioiden ja menemisten kanssa, jolloin pystyimme helposti mieheni kanssa jakamaan kalenterien sisällöt keskenään…
Kun riisi astui ekoäidin keittiöön
Meillä ei ole koskaan syöty paljon riisiä. Kerran kaksi vuodessa riisipuuroa, mutta sitäkin harvemmin riisiä missään muussa muodossa. Silti jostain syystä meille kotiutui viikko takaperin riisinkeitin, vaikka olin aina sanonut, ettei sellaista meille enää tulisi kun edellinen reilusti yli kymmenen vuotta sitten sanoi sopimuksen irti. Riisi kun ei ole ekologinen…
Elämää ekkojen kera
Monilta autismikirjon henkilöiltä löytyy oma ekko. Sana ekko tarkoittaa erityismielenkiinnon kohdetta ja ne voivat vuosien kuluessa pysyä samoina tai vaihdella. Yhtä aikaa niitä voi olla parikin erilaista. Ekkoon keskittyminen tuo autismikirjon henkilölle suunnattoman suuren määrän hyvää mieltä ja moni rentoutuukin juuri ekkonsa parissa. Ekkoon jaksaa myös keskittyä niin syvästi, että…
Time Timer tasoittaa arkea ja auttaa siirtymissä
Meille ajastinkello Time Timer kotiutui noin vuosi takaperin. Se osoittautui heti oivalliseksi apuvälineeksi arjessa, mutta kuten apuvälineet yleensäkin, vaatii toki aikuisen paneutumista asiaan. Ainakaan meillä eivät isommatkaan lapset sitä omatoimisesti väännä päälle – joskus tosin joku tuo sen ja sanoo, että käytettäisiinkö tähän tätä, jotta helpottaisi. Se on jo askel…
Minä – omaishoitaja
Tällä viikolla on vietetty omaishoitajien viikkoa. Itseäni se koskettaa ihan eri tavalla kuin ennen, sillä kesän lopulla minusta tuli yhden lapseni omaishoitaja. Kulunut vuosi on ollut täynnä muutosta ja uusiin asioihin sopeutumista meillä kaikilla. Kaiken myllerryksen keskellä olemme opetelleet uusia tapoja toimia, järjestäneet arkea entistäkin ennalta arvattavammaksi, sillä autimiskirjon henkilöillä rutiinit…
Medifamilian huomassa sopeutumisvalmennuskurssilla
Perjantaina, lähtöaamun valjetessa oli sumu sulkenut meren syliinsä. Se peitti melkein kaiken näkyvistä. Menneen ja tulevan. Taivaalta tihutti pieniä kosteita pisaroita, jotka tarttuivat hiuksiin ja jäivät helmiksi niiden pinnalle. Tuntui, että luonto jakoi lähtöpäivänä surun ja haikeuden kanssani. Olisin toivonut voivani vielä jäädä, oppia lisää, tutustua ryhmäläisiin ja jatkaa viikon…
