Kun riisi astui ekoäidin keittiöön
Meillä ei ole koskaan syöty paljon riisiä. Kerran kaksi vuodessa riisipuuroa, mutta sitäkin harvemmin riisiä missään muussa muodossa. Silti jostain syystä meille kotiutui viikko takaperin riisinkeitin, vaikka olin aina sanonut, ettei sellaista meille enää tulisi kun edellinen reilusti yli kymmenen vuotta sitten sanoi sopimuksen irti. Riisi kun ei ole ekologinen…
Time Timer tasoittaa arkea ja auttaa siirtymissä
Meille ajastinkello Time Timer kotiutui noin vuosi takaperin. Se osoittautui heti oivalliseksi apuvälineeksi arjessa, mutta kuten apuvälineet yleensäkin, vaatii toki aikuisen paneutumista asiaan. Ainakaan meillä eivät isommatkaan lapset sitä omatoimisesti väännä päälle – joskus tosin joku tuo sen ja sanoo, että käytettäisiinkö tähän tätä, jotta helpottaisi. Se on jo askel…
Matka moniammatilliseen yksilökuntoutukseen
Loppuviikko hujahti pakatessa. Sunnuntaina on tarkoitus suunnata autismikirjon sopeutumisvalmennuskurssille, johon suurin osa perheestämme osallistuu koko ensi viikon ajan. Lääkäri suositteli meille kurssia jo kesällä, mutta meni hetki ennen kuin löytyi se meille oikea paikka. KELAn sopeutumisvalmennuskurssit kun oli suunnattu pääosin alakouluikäisille. Diagnoosit tavataan saada monesti (onneksi) aikaisemmin, kuin mitä me…
Tulivuorenituja lautasella
Meidän pienimmäisen ruokailut ovat olleet takkuisia niin kauan kuin jaksan muistaa, siis jo viitisen vuotta olemme yrittäneet kaikkemme, että maistaminen olisi edes himpun verran helpompaa eivätkä uudet ruoka-aineet ja maut aiheuttaisi kauhistunutta huutoa tai suun viivaksi napsauttamista. Meneepä välillä molemmat kädetkin suun eteen, kun tarjotaan jotain todella kamalaa. Tomaatti on…
Toivo tuli taloon
Erityislapsen vanhempana olen joutunut kokemaan viiden ensimmäisen kouluvuoden aikana aikamoisen määrän pettymyksiä ja ymmärtämättömyyttä. Onpa ihan naurettu päin naamaa ja sanottu, että olemme väärässä. Meille on myös suoraan ilmaistu, että vika on vain täällä kotona, meissä vanhemmissa. Me emme vain osaa kasvattaa. Eskarissa alkanut ihana positiivisuus, kannustaminen ja kasvatuskumppanuus muuttuivat vuosia…
Unia tähtitaivaan alla
Viime syksy on ollut meillä aikamoisen raskasta aikaa eikä alkanut vuosi ole tuonut vielä suurempaa helpotusta, vaikka pieniä valopilkkuja onkin ollut näkyvissä. Tällä hetkellä odotamme kärsimättöminä erikoissairaanhoitoon pääsyä, jotta varmistetaan diagnoosi ja saadaan aikaan kuntoutussuunnitelma. Jo nyt olemme kulkeneet hyvin pitkän matkan, vaikka toisaalta olemme vasta alkutaipaleella. Se, mitä tulevaisuus…
Pallomeripallojen kuivatusta ja aistihuoneen pallomeren testausta
Aistihuoneremonttia on edennyt välillä tuskastuttavan hitaasti. Mieheni venyvät työpäivät, päivystykset ja työmatkat ovat tulleet useasti tielle ja vasta nyt alkaa huone olla valmis, vaikka valmistuminen oli suunnitelmissa ensin kesän kynnyksellä ja sitten koulujen alkuun mennessä. No, ihan ei mennyt niin kuin Strömsössä, mutta nyt alkaa onneksi näyttää tilanne valoisammalta. Toiveissa…
Arjen keskellä, uuden edessä sekä pieni ilmoitus
Viimeisen viikon aikana meillä on tapahtunut enemmän kuin viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä. Kuvioissa on mukana niin iki-ihana SI-terapeuttimme kuin liuta muitakin rautaisia ammattilaisia ja nyt näyttäisi siltä, että alkaisi tapahtua ja paljon. Paluu juurille Syksy on ollut itselleni aina hyvästien aikaa. Se on värikäs siirtymä kohti talviunta ja tähtitaivasta.…
Kuulumisia SI-terapiasta
Meillä on takana jo aika monta kertaa SI-terapiaa. Instagram-tilini seuraajat ovatkin jo päässeet näistä kerroista osallisiksi muutaman kuvan muodossa. 🙂 Pienimmäinen on nauttinut jokaisesta käynnistä aivan suunnattomasti ja viimeksi sinne matkatessamme taittui reitti autolta terapiaan puolijuoksua eikä äiti meinannut enää pysyä perässä, vaikka käsikädessä kuljimmekin. 😀 SI-terapia on ollut meille…
Keittiön purkua ja kuivatusta
Viikonloppu oli hyvin työntäyteinen, sillä aiemmin viikolla aloitettu osittainen keittiön lattian purkaminen poiki lisää työtä. Vahinko oli odotettua isompi ja niinpä koko lattia lähti pois ja tällä hetkellä keittiömme paikalla on betonikuoppa. Perustukset eivät tosiaan ole kovinkaan kaunista katsottavaa, mutta sellaisia tuijottelemme ainakin seuraavat kolme viikkoa, jonka jälkeen kaiken pitäisi…
