Uhkana ötökätön maailma?

Rakastan katsoa elokuvia, joissa maailmanloppu tulee jonkinlaisen luonnonmullistuksen tai ympäristökatastrofin seurauksena. Yleensä tämänkaltaiset elokuvat eivät ole mitään kummoisia taide-elämyksiä, mutta siltikin niissä on monesti se pieni kytkös todellisuuteen ja sen seuraamukset on venytetty aivan äärimmilleen. Joskus niissä on myös totuudensiemen.

♥ Uhkana ötökätön maailma-postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän yhteispostausta. ♥ 

Uhkana ötökätön maailma

YLE uutisoi hyönteistenjoukkotuhosta viime viikolla. Uutinen pohjasi tutkimukseen, jossa oli ensi kertaa koottu yhteen ympäri maailmaa tehdyt selvitykset hyönteisten määrän muuttumisesta viime vuosikymmenien aikana. Uutinen on järkyttävä ja hetken aikaa tuntui, että luin katastrofielokuvan juonta. Uutista eteenpäin lukiessa toivoin yhä enemmän, että rivit olisivat fiktiota ja pääsisin nauttimaan piakkoin kutkuttavasta elokuvasta mielenkiintoisin ja kammottavin juonenkääntein.

Se, mikä olisi herkullisen kiehtova ja kiinnostava elokuvana, ei sitä ole todellisessa elämässä. Elämä ilman hyönteisiä on sellaisen mittaluokan katastrofi, että en oikeastaan haluaisi edes sitä ajatella. Mutta on pakko. Elämme viimeisiä hetkiä, jolloin vielä voimme toimia ja tehdä jotain asian hyväksi. Vielä on mahdollista kääntää katastrofaalinen tulevaisuus paremmaksi, mutta se tarkoittaa sitä, että on toimittava nyt. Heti. Ei vasta ylihuomenna tai ensi vuonna. Tuntuu hirvittävän pahalta ajatella, että me olisimme se sukupolvi, joka tuhosi maapallon ja sen elämän. Se viimeinen sukupolvi, joka olisi asialle vielä jotain voinut tehdä. Haluatko sinä jäädä historiaan sukupolvena – ihmisenä –  joka ei välittänyt maapallon ja sen asukkaiden tulevaisuudesta?

Minä en halua.

Viimeinen hetki toimia

Kymmenessä vuodessa hyönteisistä on hävinnyt neljännes ja 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet. Nykyisellä vauhdilla hyönteistuho on totaalinen sadassa vuodessa, kertoo Ylen uutinen. Myös muunlaisia uutisia on häviämisnopeudesta ja suuruusluokasta tullut esiin.

Hyönteistenjoukkokato olisi katastrofaalinen ruokaketjun kannalta eteni se sitten mitä vauhtia tahansa ja tulisi vaikuttamaan ekosysteemiin pahemmin kuin osaamme todennäköisesti edes kuvitella. Nuo pienet otukset, joista useat tuntuvat kesäisin olevan olemassa vain meidän kiusaksemme, ovat kuitenkin korvaamattomia monella saralla ja erilaisten kasvien pölytys ei liene niistä se pienin. Minä ainakin pidän siitä, että saan syödä viinimarjoja ja maistella omenoita. Toki käsinpölyttäminenkin sujuu – olisiko tässä sitten uusi tapa vähentää työttömyyttä? No, sarkasmi sikseen. Voimme varmasti olla yhtä mieltä siitä, että maailma on paljon parempi paikka, jos hyönteiset ovat täällä jakamassa sitä kanssamme. Ne ovat iso osa ruuantuotantoa, mutta myös monien lajien ruokaa. Hyönteisten katoaminen ja jo pelkkä väheneminenkin on valtava uhka koko maapallon ekosysteemille. Baijerilaiset ottivat asian tosissaan ja siellä kansalaisaloitteella halutaan rajoittaa torjunta-aineiden käyttöä mehiläisten elinolojen turvaamiseksi.

Nyt on viimeisiä hetkiä toimia. Meidän ei tarvitse päästä yhteisymmärrykseen siitä, missä ajassa hyönteiset ovat katoamassa. Hyönteistenjoukkokadon aikataulu ei ole minusta se olennaisin juttu vaan se, että niin on tapahtumassa ja nopeasti – ei kannata jäädä kinastelemaan.  Mitä nopeammin me kaikki tartumme toimeen ja alamme muuttaa maailma paremmaksi niin meille itsellemme, lapsillemme kuin hyönteisillekin, sen paremmin ehdimme kääntää muutoksenpyörää parempaan suuntaan.

Toiminnan aika on juuri nyt!

Mitä voin tehdä?

Kaiken maailman mönkijät kaipaavat sopivia elinoloja. Yksi suurimpia syitä hyönteisten tuhoon ovat maatalouden hyönteismyrkyt, mm. neonikotinoidit, jotka jäävät maaperään. Myrkkyjen on havaittu leviävän ja niitä on löydetty Saksassa suojelualueiltakin.

Luomu-viljely onkin avainasemassa siinä, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Luomu-viljelyn keinot pitävät maaperän kunnossa ja elinvoimaisena. Kaupasta kannattaakin ostaa ruokapöytään luomutuotteita. Tällä tavalla jokainen meistä voi jokapäiväisillä teoillaan auttaa hyönteisten pelastamisessa. Luomuruokaa löytyy kattavasti jo monista marketeista ja ekokaupoista, mutta myös suoraan luomutiloilta tai vaikkapa REKO-lähiruokarenkaista.

Teollistuva ja kaupungistuva yhteiskunta on tuhonnut tieltään hyönteisille sopivia asuinsijoja, liian tarkkaan siivotut pihat eivät nekään tarjoa hyönteisille sopivia elinoloja. Tässä voimme jokainen kantaa kortemme kekoon, vaikkapa seuraavin tavoin.

1. Jätetään pihoille lehti- ja risukasoja ja annetaan perennapenkkien olla siistimättä syksyllä, jotta ne talven törröttäjinä sitten tarjoavat suojaa monille hyönteisille. Syksyn lehtiä voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi nurmikoille ja luoda siten hyönteisille luonnollisen suojan talvea vastaan.

2. Pihalle voi kylvää upean perhosniityn ja antaa ojanpientareiden täyttyä luonnonkukista – ne ovat monesti niitä ihan parhaita hyönteisiä ajatellen, mutta pihaan voi perustaa pölyttäjille aivan erityisen kukkapenkin, joka houkuttelee pihapiiriin yhden jos toisenkin nälkäisen hyönteisen. Pidetään siis pihasta ja puutarhasta huolta luonnonmukaisin keinoin ja parannetaan samalla ötökkä-ystäviemme elinolosuhteita.

3. Pihalla lahoavat kannot ja vaikkapa nokkosviidakko ovat osa monimuotoisempaa pihaa ja luovat paremmat edellytykset hyönteisten menestyä. Meillä on pihassamme suuri kanto, joka on saanut lahota itsekseen jo monen vuoden ajan. Joka vuosi se muuttaa hiukan muotoaan ja siinä asustelee yksi jos toinenkin pikkukaveri. Samainen paikka on myös pihallamme viihtyvän käpytikan suosiossa. Jättikannon elinkaarta on valtavan  mielenkiintoista seurata!

4. Ötökkähotelleja on hyvä rakentaa ja turvata näin pienten ystäviemme asunto tilanne. Yllä oleva kuva jättimäisestä ötökkähotellista on napattu parin vuoden takaisilta Kevätmessuilta ja tuo on inspiroinut itseäni takapihaprojektimme kanssa suuresti. Viime kesänä saimme rakennetuksi jo useamman ötökkähotelliaihion ja tänä vuonna projekti jatkuu. Suunnitelmissa on täyttää näillä yksi iso talon seinä aivan kokonaan ja se tarkoittaa monen monta hotellia pikkuisille mönkiäisille. Ötökkähotelli on helppo nikkaroida ihan itse, mutta niitä myydään valmiina myös kaupoissa. Ötökkähotellit käyvät hyvin myös kaupunkioloihin.

Hyönteisten katoaminen on koskettanut monia tahoja. Yksi niistä on Jyrkänpesän hunaja, joka toivoo mahdollisimman monen osallistuvan #miljoonaotokkatekoa -kampanjaansa.

Hyönteiskato koskettaa meitä kaikkia, asuinpaikasta riippumatta. Nyt on aika toimia. Miten sinä aiot osallistua hyönteisten pelastamiseen?

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.