Loma loppui, koulu alkoi ja keittiöön tuli vedenpaisumus

Niin siinä siten kävi, että koulu ehti alkaa, mieheni palasi jälleen työmatkalle  ja koska työmatkakirous 😛 ei selvästikään ole päästänyt meitä vielä otteestaan, niin perjantaina kesken tiskauksen alkoi keittiössämme vedenpaisumus.

Ihan joka päivä ei joudu huomaamaan seisovansa keittiössä keskellä vesilammikkoa ja juoksevansa pää kolmantena jalkana katkaisemaan veden tuloa pääkatkaisijasta, jonka jälkeen talon koko pyyhevarasto päätyy lattialle, jotta vesi saadaan kuivatuksi parketilta. Pyykkivuori kasvoi aika huimasti, kun tämä operaatio oli saatu päätökseen. Ja onneksi putki meni rikki, kun olimme kotona eikä aiemmin päivällä, kun olimme monta tuntia poissa! Silloin olisi ollut vahinko ihan toista luokkaa!

Ensimmäisenä mielessäni vilahti olisiko tiskikoneelle tarkoitetun tulovesiputken tulppaus päässyt pettämään, mutta kunnossa se oli. Aika nopeasti näin, että vesi todellakin vuoti keittiön tulovesiputkesta, joka kuitenkin näytti päällisin puolin olevan kunnossa eikä mikään ollut löysälläkään. Soitto putkimiehelle selvitti asiaa lisää ja hänen neuvojensa kanssa asia alkoi ratketa – etenkin kun tulovesiputkesta osa jäi lopulta käteen eli yksi liitos oli mennyt poikki kuin veitsellä leikaten ja pikkuisen liikutettaessa luiskahti kokonaan pois paikoiltaan. Siististi oli rikki mennyt, ei voi paljon muuta sanoa. Tämäkin selvisi, kun sain lähetettyä putkimiehellemme kuvan putkista. Kyllä kamera kännykässä on joskus tosi kätevä!

Meillä on käynyt koko tällä asumisajan sama putkimies. Hän on uusinut käyttövesiputkistomme, pellettipolttimen ja korjannut isot ja pienet putkistoviat. Ja nyt pelasti meidät jälleen. Tosin hiukan eri tavalla kuin yleensä, sillä perjantai-iltana hän oli jo ehtinyt lähteä viikonlopuksi pois kotoa, mutta oli todella ystävällinen ja soitti putkimiesystävälleen, joka kesken kaiken kiireen tuli vähän kauempaa pelastamaan meidät vedettömältä viikonlopulta.

Tällä hetkellä päällimmäisenä on kiitollisuus erinomaistakin paremmasta asiakaspalvelusta sekä siitä, että vaikka veden puuttuminen vähänkin aikaa olisi isohko kriisi lapsiperheessämme, niin jäädyttävän vessan myötä vesikriisi ei vessamme toimintaa häirinnyt.  Samalla mietin sitäkin, että kuinka kätevää olisi, jos yhä tänäkin päivänä taloissa olisi omat kaivot, joista saisi nostettua vettä, vaikka putkisto rikki olisikin. Nyt putkirikko pisti hetkeksi sekaisin koko talon ja tajusimme, että muutama vesipullo kaapinperällä ei riittäisi kovinkaan pitkälle. Hätävaranahan ne siellä nököttivät, mutta kuusi ihmistä, joista yksi vielä vaipoissa, kuluttaa muutaman litran vettä aika nopeasti.

Vakuutusyhtiölle lähti perjantai-iltana jo alustava vahinkoilmoitus, jota sitten ensi viikolla täydennetään uusilla tiedoilla. Kuivatus alkoi jo heti perjantaina ja keittiössä onkin nyt aika lämpimät oltavat. Nähtäväksi jää riittääkö kuivatus vai joudutaanko jotain purkamaankin. Toivottavasti selvittäisiin vain kuivatuksella eikä taloomme ilmestyisi jälleen uutta remonttikohdetta. Meidän remonttikiintiömme alkaa nimittäin olla täynnä.

Viikonlopuksi olimme kaavailleet takapihan töiden ja normaalien kotitöiden lisäksi hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessä oloa, mutta lauantain aamu heitti suunnitelmat kertaheitolla ympäri. Perjantaina pikkuisen kipeältä tuntunut jalkani  nimittäin ilmoitteli itsestään lauantaiaamun valjetessa ja sain huomata, että vasen jalkani oli aika turvonnut ja niin kipeä, että sillä ei voinut oikein edes kävellä. Päivystysreissuhan siitä saman tien tuli, mutta onneksi säästyttiin veritulpalta tällä(kin) kertaa. Diagnoosina saatu tuju tulehdus on kuitenkin aina miljoonasti parempi kuin tulppa, vaikka yhä jatkuva taaperoimetys aiheuttaakin muutaman harmaan hiuksen, kun sopivia lääkkeitä joudutaan valitsemaan. Onneksi nekin asiat kuitenkin ratkeavat ja arki taas jonain päivänä putoaa tuttuihin mutkitteleviin uomiinsa.

Voi, kuinka taas kaipaan tasaisen tylsiä (ja kuivia) päiviä ilman yllätyksiä! Kukahan on sanonut, että arki on harmaata ja tylsää? Kyllä minulle kelpaisi nyt vaikka ihan heti arki harmaatakin harmaampana.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.