Remonttia ja työmatkoja
Mieheni lähti torstaina työmatkalle. Tällä kertaa onneksi ihan vain kotimaahan ja tällä kertaa ei tainnut sydämeni hypätä kurkkuun kuullessani työmatkasta. Ehkäpä työmatkakirouksemme alkaa pikku hiljaa hälvetä – katsotaan nyt, millaisia katastrofeja onnistumme näille muutamalle päivälle haalimaan.
Voi olla, että en vain oikein tajunnut, että hän sanoi työmatka, kun aivot työskentelivät kuumeisesti remonttiasioiden kimpussa. Torstaina piti taas ottaa maalipensseli käteen ja maalata (toivottavasti) viimeinen pätkä uudesta leipomosta. Saimme tiistaina kiinnitetyksi pienen seinäpalasen paikalleen ja tuo levy erottaa kätevästi leipomon pöydän muusta tilasta.
Heti alkuun sain seurakseni pikkuapulaisen, joka kuori kätevästi uudet pensselit muoveista ja alkoi maalata uutta seinää. Muutama muukin työkalu kävi siinä samalla tutuksi. Ja levy onkin nyt tarkistusmitattu ja muutamaa kulmarautaakin on siihen sovitettu ihan taltan kanssa. 😀 Ehkä vielä himpun verran pitää harjoitella tuota työkalujen käyttöä.
Uusi seinälevy löytyi varastoista ja muutama levyyn ilmestynyt tahrakaan ei haitannut. Huolellisen pesun jälkeen, kun kaikki jäljelle jäännyt peittyisi mukavasti maalin alle. Kosmeettiset virheet levyssä eivät paljon haittaa maalatessa. Mukava oli sekin, että tätä remonttia olemme voineet tehdä paljon edellisistä rakenteluista jäljelle jääneillä materiaaleilla.
Hetken aikaa pohdin maalaisinko levyn silloin, kun sitä ei ole vielä kiinnitetty seinään, mutta tulin siihen tulokseen, että taaperon ja koiran kanssa tämä on paras ratkaisu – etenkin kun toisen seinän ja pöydän sai helposti suojatuksi, koska levyä ei ole vielä kiinnitetty ihan täydellisesti ja se heiluu sopivasti ja mahdollistaa siten helpomman suojaamisen.
Pikkuapulaiseni ei jaksanut ihan koko ajan keskittyä ja yläpuolen kuvassa hän kurottaakin kohti kelloa, jota soitetaan lapsille yleensä silloin, kun leipomoon on ilmestynyt nuoltavia kulhoja ja välineitä. Ei mene kuin hetki, kun paikalle on ilmestynyt jokainen lapsi silmät tuikkivina. 🙂 Alun perin joulupukin käyttöön tarkoitetun kellon helähdystä odotetaankin innolla.
My husband went on a business trip and I continued the renovation of my ”bakery” with a helping hand of my youngest. So far no sight of the business trip curse. 😛 The roof is still on, water pipes are not leaking and we even have the heating on so…. Maybe the curse is starting to fade away. I guess I’ll believe it once I see it. 😛 The renovation is going nicely and my little one made things a bit more interesting. 😀 And while helping he learned a couple of new words as well as couple of new baby signs.❤
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
8 Comments
SilvanaJoanne
What an adorable little helper you have! Looks very interested in the project 🙂
Maria/Luomulaakso
He is such a wonderful little helper but sometimes I do wish he would help a little less and we would actually get things done in time. 😀
Sara - My Woodland Garden
Onpas teillä söpöjä remonttimiehiä! Tuo kakku- ja joulupukkikello kuulostaa hauskalta. Toivottavasti työmatkan aikana kaikki sujuu hyvin ja turvallisesti.
Levollista pyhäinpäivää!
Maria/Luomulaakso
On se söpö juu. <3 Vähän vähemmän oma-aloitteinen olisi kiva juuri nyt. 😀 Mutta ei pidä valittaa. Muutaman vuoden päästä sitä itketään juuri tuon oma-aloitteisuuden perään. 😀 Rauhallista pyhäinpäivää.
Johanna
On sulla mahtava apulainen! Ja tuollainen joulupukinkello on ihan yliveto! 🙂
Toivottavasti kaikki nyt sujuu hyvin ja rauhallisesti! 🙂
Rauhaisaa Pyhäinpäivää ja viikonloppua! <3
Maria/Luomulaakso
Joulupukinkello on kyllä mahtava. Kyllä sellainen pitää jouluisessa talossa olla, vaikka joulupukki puuttuisikin. 🙂 Ja vielä on kaikki ehjää ja laitteetkin ovat toimineet moitteettomasti. Tosin kyllähän tässä on vielä päiviä jäljellä, että jotain voisi vielä sattua. 😀 Rauhallista pyhäinpäivää sinne teillekin. <3
Lovelyladylinnaea
Hihii! Nuolukello! Meilläkin on keittiössä pieni pronssikello, sille ei olla vielä keksitty käyttöä. Mutta hauskahan se olisi ehdollistaa pieni kulhon nuolemiseen kellon avulla. Tosin se taitaa olla onnellisesti apuna joka hetki muutenkin.
Ihana tuo sinun pikkuapulaisesi, tekisi mieleni pörröttää söpöä vaaleaa pellavatukkaa. Ihana paita!
Maria/Luomulaakso
Niin ne pienet aina ovat. Ja kiva niin. <3 On mukava touhuta yhdessä ja samalla oppivat aikuisena tarvittavia taitoja.
Tuota pikkuista pellavapäätä tulee kyllä pörröteltyä. 🙂 En millään raaski leikata hiuksia vielä. Tuollaista samanlaista, kun ei enää tule niin ajattelin nauttia viimeisen asti. 😀 Otsalta on ehkä kohta pakko lyhentää, kun on silmillä, mutta muualla saavat kiehkurat vielä olla. <3 Ihanaa päivää. 🙂