Tunnelmallisesti elokuvissa
Joululoma päättyi ja lapset ovat palanneet kouluun. Viimeisellä viikolla, pahentuneesta astmastani huolimatta, suuntasimme mieheni kanssa elokuviin katsomaan uutta Tähtien Sotaa. Emme enää useinkaan ole elokuvissa käyneet, mutta tämä oli pakko päästä näkemään. Star Wars: The Force Awakens on tapaus, jota emme halunneet ohittaa.
Tällä kertaa emme menneet kuitenkaan katsomaan elokuvaa mihinkään isoon elokuvateatteriin vaan suloiseen, pieneen yhden salin teatteriin Nurmijärven keskustassa. Talo on uhattu välillä purkaakin, mutta yhä siinä sinnittelee tunnelmallinen pieni elokuvateatteri, Kino Juha.
Seiniltä löytyi tuttuun tapaan elokuvajulisteita, mutta myös oikeita elokuvatähtien kuvia kehystettyinä. Niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin – ja seinällä komeili omakin suosikkini Audrey Hepburn.
Elokuvan alkua odotellessa testailin 3D laseja päähäni ja pähkäilin onnistuisinko elämään niiden kanssa reilun parin tunnin elokuva. Emme olleet aiemmin käyneet 3D elokuvaa kokeilemassa ja vaikka lasien myötä kokonaan uusi ulottuvuus tulikin niin enpä voi sanoa, että 3D olisi seuraavalla kerralla mitenkään oleellinen asia mennessäni elokuviin. Lasit ovat epämukavat ja silmäni eivät erityisesti pitäneet koko systeemistä. Elämys 3D kuitenkin oli, mutta voinpa hyvin elää sitä ilmankin.
Sen sijaan päätimme, että tästä lähtien, kun elokuviin menemme niin emme suinkaan suuntaa niihin jättiläismäisiin teattereihin vaan johonkin tällaiseen pieneen ja tunnelmalliseen elokuvateatteriin, jossa saa käteensä oikean paperisen lipun ja jossa tuntee itsensä tervetulleeksi.
On sääli, kuinka pienet elokuvateatterit ovat hävinneet jo lähes olemattomiin suurten elokuvateattereiden jyrätessä. Nurmijärven lisäksi käsittääkseni vastaanlaiset tunnelmalliset versiot löytyvät myös Hyvinkäältä ja Vihdistä. Ehkäpä jostain muualtakin?
Pidetäänhän pienet elokuvateatterit voimissaan!
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
11 Comments
marketta
Ihana leffateatteri! Naapurikunnassa on kans tuollainen, mutta siellä on tosi harvoin näytöksiä!
Maria/Luomulaakso
Niin se taitaa olla, että osa pienistä on juuri sellaisia, joissa ei näytöksiä kovin usein ole. Olisipa toisin!
TiV
Kannatetaan pieniä! Myös Kino Tapiola on aivan ihana paikka. Pieni ja tunnelmallinen. Ja esitettävistä elokuvista löytyy ihan eri lailla laatua kuin isojen salien massoista. Me olemme viettäneet Kino Tapiolassa myös lapsen synttärit – aika makea elämys sekin 🙂
Maria/Luomulaakso
Kino Tapiola on muuten elokuvateatteri, jossa äitini on käynyt lukemattoman kerrat nuoruudessaan.
Totta muuten, että pienissä näytetään monesti muutakin kuin vain niitä uusimpia ja suurimpia kassamagneetteja. Ja hyvä niin. 🙂
Heli
Meidän perhe suosii myös pieniä yrittäjävetoisia lokuvateattereita. Meidän lähin on Tikkurilan Bio Grand. Minä en ole nähnyt yhtään Star Warsia, joten taidan kuulua aika pieneen vähemmistöön, jota sen tyyppiset leffat ei kiinnosta.
ps. Blogissani on haaste sinulle
Maria/Luomulaakso
Hyvä juttu. Muistelen, että olen tainnut kerran käydä tuossa Tikkurilan elokuvateatterissa, mutta yhtään en muista mitä kävimme katsomassa.
Kaikki eivät tosiaan ole Star Warsia nähneet. Itse pidän niistä kovasti – tosin paljon myös ihan muunlaisista. Oikeastaan kauhuelokuvat ovat se osio, jonka jätän suosiolla rauhaan. Ne vievät yöunet.
Kiitos. Käynpä kurkkimassa haastetta viimeistään iltasella. 🙂
Teresa Sjönberg
Ai miten ihana pieni elokuvateatteri! Tykkään myös!
Nyt ei vaan olla päästy elokuviin, tirisevä taapero kainalossa tuskin kovin iloisesti otettaisi vastaan. Kaikki on kehuneet tuota leffaa, että on toosi hyvä!
Maria/Luomulaakso
Taaperon kanssa ei ehkä elokuviin sovi mennä. Meilläkin jäi äitini kaitsemaan lapsia kun me pariksi tunniksi tuonne vilahdimme. 🙂
TiV
Tuolla Kino Tapiolassa muuten järjestettiin loppusyksystä autismiystävällinen erikoisnäytös. Näytöksessä äänenvoimakkuus oli ollut maltillinen, eikä salia pimennetty täysin. Katsomossa sai liikehtiä ja eläytyä, eli hipihiljaa paikallaan ei todellakaan tarvinnut istua. Sanoivat, että näytös sopi autismin kirjon ja muiden erityislapsien lisäksi esimerkiksi pienen lapsen ekaksi elokuvakokemukseksi. Meidän porukka ei valitettavasti ehtinyt tuonne mukaan, mutta näytös oli ollut menestys, joten jatkoakin kuulemma tällaiselle esitykselle kovasti toivottiin. Meillä välillä on hankaluuksia jakautua sopiviksi ryhmiksi, että kuka perheenjäsenistä mihinkinlaiseen näytökseen saa/uskaltaa/malttaa lähteä. Tällaiseen voitais ilolla mennä koko porukka!
Maria/Luomulaakso
Kuulostaa todella hyvältä järjestelyltä. Nykyisin monessa paikassa tuo äänenvoimakkuus on niin kova, että ei ole sellaisellakaan ihmisellä, jolla ei erityistarpeita ole, mukavaa olla elokuva katsomassa. Toki on mukava, että karkkipussin rapinat peittyvät, mutta mukava olisi sekin, jos korvat olisivat ehjät vielä sen kahden tunnin jälkeenkin.
Noissa pienissä elokuvatettarreissa äänenvoimakkuus on muuten monesti ihan nomiesityksessäkin maltillisempi, liikkuminen ja äänet tosin ei sallittuja.
Mahtava, että erityistarpeetkin on otettu noin ihanasti huomioon ja tosiaan se sopii siinä samalla myös monelle muulle. 🙂 Kiva, kun jaoit tiedon tällaisesta mahtavuudesta! <3
Pingback: