Arki,  Historialliset vaatteet/asusteet/ompelu

Totuttelua, löytöjä ja menneisyyden tuulia

Mieheni siskon häät ovat helmikuussa. Meilläkin on siis jo kovasti tohinaa.

Lasten kanssa on aiheesta juteltu. Nuorempi ei pahemmin asiasta mitään ymmärrä, vanhempi enemmän ja koska molempia lapsia on toivottu osallistumaan juhlallisuuksiin aiheuttavat häät myös jännitystä – etenkin vanhimmalle, joka on ilmaissut halunsa osallistua. Nuorempi sen sijaan on lyönyt jarrut päälle jo heti ensi metrillä ja todennäköistä on, ettei hänen melipiteensä tule asiasta muuttumaan. Isomman kohdalla mikä tahansa on vielä mahdollista. Me siis jatkamme asiasta juttelua ja ajatukseen totuttelua.

Innostuin myös taas aloittelemaan ompelua – tai ainakin yrittämään. En ole mikään kauhean hyvä siinä…. Lapsille olisi tarkoitus saada tehtyä liivit. Kaavat ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa, mutta kankaan sain vasta muutama päivä sitten. Katsotaan tuleeko siitä sitten kaksi liiviä vaiko lapaset 😛 Oma pukuni kaipaa korjailua. Ja tajusin myös, että puvun kanssa ei oikeasti mahdu tavallinen takki päälle. Minulla on kaksi viittaa, joista toisella paleltuu talvella ja toisella ei, mutta tuo viitta ei ole kovin juhlava. Sen pääasiallinen tarkoitus on todellakin ollut lämmittää, kun keskellä talvea seisoo katselemassa turnajaisia. Ei se pahan näköinen ole, mutta ei juhlava.

Niinpä raivasin tieni läpi autotallin tavarameressä ja löysin kasan kauan sitten hankittuja kankaita, tekoturkiksia ja ties mitä muuta. En edes muistanut enää kaiken olemassaoloa! Onhan siitä sentään reilut kolme vuotta, kun tavarat autotalliin päätyivät ja hankittu ne on ties kuinka monta vuotta sitten! Nyt kuitenkin ajattelin muuntaa harmaan karvan viitaksi ja laittaa sinne lämmintä vällyä vuorikankaan alle. Takkia ei voi edes ajatella, koska juhlapuvun leveät (siis oikeasti leveät!) hihat eivät mahdu takin hihoihin sitten millään! No yksi viitta lisää ei haittaa ollenkaan. Varsinkin kun lyhyemmälle, lämpimälle viitalle on todellinen tarve.

Joku saattaa nyt ihmetellä juhlavaatteeni hihoja. Voin sen verran kertoa, että vaatevarastoni ei keskimäärin ole ihan tavallinen – puhutaan sitten juhla- tai arkivaatteista. Pidän menneiden aikakausien vaatteista ja se näkyy. Etenkin nykyään enemmän kuin vaikkapa vuosi sitten. Muutama vuosi sitten käytin lähes yksinomaan pitkiä hameita, viittoja, suuria neulottuja huiveja… raskauksien/lasten myötä nuo vaatteet siirtyivät hetkeksi syrjään, mutta ovat nyt kovaa vauhtia palailemassa käyttöön.

Eräs ystäväni sanoi kerran, että näytän ihan siltä kuin olisin juuri saapunut menneisyydestä. Siinä hän taisi olla harvinaisen oikeassa. 🙂


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.