Tänä kesänä pioni kukki

Tänä kesänä pioni kukki. Se oli nupulla kesäkuun alku puolella. Nuppu oli suurempi kuin minään aiempana vuonna ja olin aivan varma, että tänä vuonna näkisin sen ensimmäisen kerran kukkivan.

Elämä on yllättävä. Se, mikä joskus tuntui tärkeältä asialta ei yhtäkkiä sitä olekaan, kun arjen heittäessä ympäri saavat asiat ihan uuden muodon ja järjestyksen. Mennään päivä kerrallaan, hengitellään ja katsotaan, mitä huominen tuo.

Pionini kukki omia aikojaan ja se varmasti oli kaunis. Vaaleanpunainen, suuri kukka oli epäilemättä ihastuttava ja olisin mielelläni sen nähnyt. Tallentanut muistoihini ohikiitävänä hetkenä, johon voisin joskus talvi-iltoina puutarhakaipuun keskellä palata.

Nyt muistot kesäkuusta ovat erilaiset. Ne ovat täynnä huolta, mutta myös toivoa, sillä jokaiseen päivään mahtuu aina jotain hyvää. Ja vuoden päästä on taas uusi kesä — ja uusi nuppu.

Erilainen kesäkuu

Kesäkuumme on ollut erilaisempi kuin koskaan ennen. Juhannuksemme alkoi eläinsairaalassa koiramme sairastuttua ja noissa ajatuksissa ollaan yhä, kun pieni ei kunnossa vieläkään ole.

Erilainen kesäkuu antoi kuitenkin merkkejä itsestään jo aika pian koulujen kesäloman alettua. Yksi lapsistamme on ollut sairaalassa jo hyvän tovin. Kohta on toivottavasti kotiinpaluun aika ja arki voi taas pudota uomiinsa, joissa lienee ainakin ripaus jotain uutta.

Näin toivomme.

Ja ehkäpä ensi kesänä näemme sitten sen pioninkin.

Yhdessä.

---

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.