Suursiivousta ja lepoa

Kevään tultua ja vähän muutenkin meidän taloon on iskenyt siivouskärpänen. Voipi olla, että tänä keväänä sen purema riittää myös ikkunoiden pesuun!

Uudet kodinkoneet aiheuttivat sellaisen sopan, että samalla alkoi myös suusrsiivous. Vanhat kodinkoneet olivat tyystiin erikokoisia kuin uudet ja niinpä jouduimme muuttamaa joissain kohdin myös järjestystä. Ja sisustuskärpäsen purema tuli vähän niin kuin kaupan päällisenä.

Viime viikolla sadattelimme asuntomme rakennusratkaisuja. Pääovemme edessä on nimittäin tiilipylväs. Arvatkaapa haittaako se isojen tavaroiden sisään tuontia? Asiaa ei myöskään auta se, että oviaukko on pienessä portaikossa, jossa ei pääse isoja tavaroita kääntämään oikein millään ja johonkin pitäisi tavaran kantajan/siirtäjänkin sopia ilman litistymistä tavaran ja seinän väliin. Tästä syystä uuden jääkaapin sisään saaminen olikin hiukan vaikeampi prosessi kuin alunperin kuvittelimme. Tiesimme toki sen olevan haastava, mutta käytäntö oli kuvitelmiakin haasteellisempi.

Onniksi veljeni oli apuna – ilman häntä olisi jääkaappi yhä pihalla. Kolmistaankin urakka oli melkein mahdoton. Kaappi piti raahata portaikosta korkean kynnyksen yli toiseen huoneeseen ja sieltä vielä kolmanteen ja välissä oli taas suurehko kynnys. Meidän talomme kynnykset eivät ole samanlaisia kuin muissa näkemissäni taloissa. Taloamme on rakennettu useassa erässä ja kynnykset ovat sitten kai olleet väistämätön paha. Itse olemme välillä pohtineet, että lattiaa voisi ehkä joskus vähän korottaa niin pääsisimme noista kynnyksitä eroon kertaheitolla. Ainoa huono puoli tuossa asiassa olisi, että katto olisi sitten matalammalla.

Kodinhoitohuone sai pari päivää sitten uutta ilmettä muutamalla muutoksella, joista osa tehtiin ihan lasten iloksi.

Tänään ajattelin saada ”leipomoni” lopullisesti kuntoon. Siellä jouduttiin uuden jääkaapin myötä tekemään ehkä eniten muutoksia. Ratkaisut olivat hyviä, toimivia ja tilaa säästäviä sekä huomattavasti kauniimpia katsella. Vielä kun saan loput tavarat paikoilleen niin pääsen suuntamaan huomioni toisiin huoneisiin ja sitten sopii keväänkin jo tulla ja paistella kirkkaiden ikkunoiden läpi.

Yritän muistaa lepäilläkin, sillä viime viikolla sain tuosta lepäämättömyydestäni kovan muistutuksen. Oikean jalan pohkeeseen iski kova kipu, joka ei hellittänyt ja niinpä suunta oli päivystykseen tarkistuttamaan kipeä koipi. Tulppa-arvo oli onneksi normaali ja INR hoitotasolla taas vaihteeksi. Selvittiin säikähdyksellä. Hyvä niin.

---

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.