Puuhailua kasvihuoneessa

Puutarhassa aletaan olla aika hyvässä vaiheessa. Paljon on toki vielä tekemistä, mutta missäpä puutarhassa ei olisi. Mieheni loman alkaessa ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa suurempi rakennusprojekti, joka tulee muuttamaan pihan ilmettä kummasti ja saadaan mukava oleskelualue pystyyn vanhojen vinksallaan olevien puulaattojen tilalle. Vanhoja puulaattoja onkin kiskottu jo irti tai oikeastaan se on ollut lasten työnä, kun oma aikani on mennyt pihalla toisaalla. Ihmeen paljon nuo lapset muuten jo pystyvät tekemään.

Kasvihuoneen vallanneen otukset talvituhot on saatu melkein korjattua. Vielä metrin verran seinustaa jäljellä, jossa maata on myllättynä, mutta sitten ei enää paljon aikaa mene. Sitten sekin on kunnossa. Viimeiset kasvit muuttivat sisään viikko sitten ja huomasin, että pari tomaattia sinne vielä mahtuisi. Ehkäpä löydän jostain vielä pari tainta niin saadaan surullisen tyhjät kohdat vihreiksi.

Talven tihutöistä huolimatta viiniköynnös lähti kasvuun. Hiukan myöhemmin kuin yleensä, mutta lähti ja silmuja näyttää ilmestyvän sinne tänne ja luulenpa, että tänä kesänä saamme jo aika mukavan vihreän katon ainakin osaan kasvihuonetta. Voisin myös yrittää säilöä viininlehtiä talveksi, jotta voimme tehdä itse viininlehtikääryleitä. Viinilehtien säilöminen onkin sellainen asia, jota en ole ennen kokeillut, mutta monesti on pitänyt. Jospa nyt sen saisin tehdyksi.

Kasvihuoneemme tarvitsee vielä muutaman somistavan vuorilaudan, mutta sitten se on kaikin puolin kunnossa. Ehkäpä nekin saadaan hankittua, maalattua ja nakuteltua paikoilleen loman aikana. Mukavahan se olisi saada kaikki, muutama vuosi sitten, kesken jääneet asiat loppuun. Tuntuu muuten hassulta, että jotkin asiat olivat täsmälleen samoilla paikoillaan mihin ne aikanaan jätin. Mihinkään ei oltu koskettu – oli kuin aika olisi pysähtynyt ja vasta nyt elämä olisi taas pudonnut uomiinsa ja lähtenyt kulkemaan eteenpäin. Vakava sairastuminen todella keikauttaa arjen ylösalaisin eivätkä asiat ihan hetkessä palaa ennalleen.

Eilen tein viimeisiä järjestelyjä kasvihuoneessa. Ruokapöytä sai peitokseen vanhan ruokapöytämme liinan ja luulenpa, että viimeistään ensi viikolla pääsemme syömään tomaatin taimien ja basilikojen keskelle. Tällä hetkellä ainakin vaikuttaa siltä, että siistitty ja järjestetty tila on etenkin lasten suosiossa ja eilen illalla, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan olivat kaikki kolme poikaa vilahtaneet kasvihuoneeseen. Sielle he istuivat jo unipussissa oleva pikkuveli sylissään puutarhakeinussa ja katselivat kukkivia tomaatteja ja paprikoita. Sanoivat, että siellä on ihanan rauhallista.

Itse nautin kasvihuoneen siivoamisestakin. Siirsin sinne cd-soittimenkin ja ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen kaivoin hyllystä lempilevyni ja nautin musiikista, jota ennen tapasin kuunnella ihan päivittäin. En oikein tiedä, miksi se jäi. Ihanalta kuitenkin tuntui kuulla kaikki tutut sävelet ja sanat ja huomata, etten ollut unohtanut rakastamiani lyriikoita vaan ne olivat siellä muistilokeroissa yhä vaan, vaikka niin moni asia onkin päässyt unohtumaan. Yleensä en musiikkia puutarhassa tai kasvihuoneessa kuuntele, sillä nautin luonnonäänistä, mutta nyt rakkaan musiikin kuuntelu siellä tuntui oikealta. Ehkäpä kasvitkin pitivät siitä ja saamme oikein hyvän makuisia tomaatteja tänä vuonna. 😛

Kasvihuoneen hyllyt saivat somisteiksi myös lasten tekemiä savitöitä. Muutamalle olisi vielä paikka ja ajattelin ne kaivaa varastoista esille. Lasten liitutaulupöytä, joka yllä olevassa kuvassa näkyy on peitelty aika tehokkaasti ruukeilla, mutta saa ne siitä nopeasti poiskin, jotta pikkuiset Picassot pääsevät taiteilemaan niin halutessaan. Kasvihuoneesta löytyykin nyt oikeastaan jokaiselle jotain.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.