Historialliset vaatteet/asusteet/ompelu

Päivän asu ja ompelupohdintaa

Jokin aika sitten lupasin kuvia uudesta puvustani. Onkohan tämä ensi askeleeni kohti muotiblogeja ja päivän asu postauksia. 😀

Eipä taitaisi minun vaatekaappini sisältö olla kelvollinen minkään sortin muotiblogiin. Auttamattoman vanhanaikaisia olisivat vaatteeni niihin – tosin joskus uusia vaatelehtiä selaillessa näen vaikutteita edwardiaanisen ja viktoriaanisen ajan vaatteista ja vilahtaapa nykykoltuissa joskus keskiaikaakin. Luulenpa katselevani vaatteita vähän toiselta kantilta kuin monet muut.

Omat pukuni eivät ole aina suoria kopioita vanhoista asuista, mutta yleensä niistä kuitenkin tunnistaa aikakauden, josta alkuperäinen ajatus lähti liikkeelle. Pukuja muokataan välillä mukavammiksi ja koska nykyaikana ei voi heittäytyä mitään tekemättömäksi (tai pelkästään istua ja ommella sekä lukea), täytyy sekin puvuissa ottaa huomioon. Moni asuni onkin jonkinlainen kompromissi. Pääasia lienee, että olen itse onnellinen lopputuloksesta.

Päivän asu ja ompelupohdintaa

En oikeastaan koskaan löydä tavallisesta vaatekaupassa vaatetta, josta todella pitäisin. No, joskus löytyy puseroita, joita pystyn yhdistelemään oman vaatekaappini sisuksien kanssa varsin hyvin ja yleisvaikutelma pysyy oikeana. Tosin sekin aika taisi jo mennä ja nykyisin on yhä vaikeampaa löytää kaupan vaaterekeistä jotain sopivaa.  Parisen vuotta sitten kaupoista kuitenkin vielä sopivia löytyi.

Nykyisin pitää vain sitkeästi jaksaa ja ehtiä ommella ja vaikeampien tuotosten kanssa käännyn lähellä asuvan ihanan ompelijan puoleen, joka osaa siirtää päässäni näkemäni ihanuudet kankaalle ja muutaman viikon päästä käsissäni onkin unelmieni vaate, joka istuu kunnolla ja muotolaskoksetkin ovat niille kuuluvilla paikoillaan.

Päivän asu

Tämän kesän rippijuhlat ja ristiäiset on juhlittu kuvassa olevalla puvulla. Yhdistin siihen vielä mustat pitsisormikkaat sekä mustan pitsisen viuhkan. Viininpunainen viuhkakin olisi toki puvun kanssa toiminut, mutta kaulakorun ja korvakorujen liilahtavat kivet olivat eri sävyä ja viininpunainen viuhka olisi pilannut asukokonaisuuden joten päädyin mustaan. Hauska sattuma on se, että korut olin ostanut vuosia sitten ja kangaskin oli lojunut kaapin perällä ainakin muutaman vuoden. Valmista pukua katsoessani tiesin kuitenkin heti, että tämä koru olisi juuri se oikea asuste. Ja niinhän se oli.

kuva_juhlapuku03

Myös itse ompelen vaatteita, mutta lähinnä hameita ja sellaisia, joihin ei tarvitse muotolaskoksia tehdä. Olen huomannut, että juuri nuo muotolaskokset tuottavat todella paljon ongelmia itselle tehtynä ja energiaa ja aikaa tuntuukin kuluvan enemmän ompeleiden purkamiseen. Aina on jokin kohta ainakin hiukan vinossa.

Aika ajoin käyn myös ostamassa puseroaihioita.  Toisin sanoen vuosia sitten alkanut innostus ostaa miesten kauluspaita, riipiä se sitten osiin ja korvata osia vaikkapa pitsillä, on yhä olemassa. Niistä syntyy aikamoisen kätevästi kauniita puseroita ja osan voi pukea niinkin päin, että nappilista jää selänpuolelle – ihan niin kuin se ennen osassa vaatteita oli. Miesten kauluspaitoja on yllättävän helppo lähteä muokkaamaan joksikin ihan muuksi ja niissä on myös mukavasti kangasta, jotta useampi erilainen muutos on mahdollinen. Nykyisissä naisten puseroissa on kangasta niin niukasti, ettei niihin samalla tavoin pysty muutoksia tekemään tai ei ainakaan niitä, joita minä teen ja mallikin on niissä monesti aivan vääränlainen.

Vaikeuksia on noiden muotolaskostenkin lisäksi, sillä en todellakaan ole mikään mestariompelija. En sinne päinkään! Mieluiten ompelen käsin, sillä siinä lepää hermo ja eikä vieressä surruuta kiirettä pitävä kone. Mokiakin tulee vähemmän käsin ommellessa tai jos tulee niin sen huomaan ennen kuin on ommellut koko 6-8 metrisen helman ympäri!

Kuvan puku ei muuten ihan istu sovitusnukelle, jolla täytettä ei näyttänyt olevan oikeissa paikoissa. Pitäisi taas säätää tuokin uusiksi, kun edellisestä kerrasta on sen verran aikaa, että on tainnut ilmetä muutoksia painossa. Edellisen kerran taisin sovitusnukkea nimittäin käyttää ennen viimeistä raskautta ja siitäkin on nyt kuitenkin jo kaksi ja puoli vuotta… Ehkä olisi jo korkea aika säätää nukke sopivaksi ja kaivaa ompelukone esiin.

kuva_juhlapuku01

Jos vain voisin niin luulenpa, että kulkisin tällaisissa ja vastaavissa puvuissa joka päivä. Tosiasia kuitenkin on, että lattiaan asti ulottuvilla helmoilla, joiden alta pilkottaa vielä monesti yksi tai useampi alushamekerros, ei montaakaan kotityötä saa tehdyksi ja puutarhahommatkin muuttuvat aika mielenkiintoisiksi. No, pitkillä helmoilla on kyllä aika hyvä haravoida ja siivota – etenkin jos sattuu olemaan vielä laahuksellinen puku. 😀

Tätä pukua kuvatessa taisin aiheuttaa naapurustolle aika paljon ihmetystä. Raahasin sovitusnuken ja puvun pihalle kuvien räpsimistä varten ja huomasin, kuinka pari naapuriamme katseli touhujani aika pitkään. No, saivatpahan päivän puheen aiheen!

Pitäisiköhän tähän postaukseen liittää tagit #muotiblogi #päivänasu #muotibloggaaja. Voisi olla aika hauskaa niillä, jotka kyseisillä hakusanoilla tänne eksyvät. 😀 Vaatteeni ovat kuitenkin aika kaukana siitä, mitä suurin osa ihmistä etsii – tosin olivat ne joskus kauan sitten muotia ja Fintage-sivustolla tunnenkin olevani ihan melkein kotona. 😀

Marian vaatekaapin etusivulle pääset tästä.


web stats





14 Comments

  • Mirva

    No johan näitä puku kuvia onkin odotettu 🙂
    Näyttää tosi hyvältä! Odotan innolla lisää postauksia tästä aiheesta 🙂

    • Maria/Luomulaakso

      Kiitos. 🙂 Ajan kanssa näitä varmasti tulee vielä lisääkin. Ja onhan niinkin, että aika moni puku on itseasiassa vielä kuvamatta. Ne ovat toki vanhoja ja kaikkia en enää käytä, mutta voisihan nekin silti kuvailla katseltaviksi. 🙂

  • Teija

    Uusi juhla-asusi on todella kaunis! Mustavalkoisessa kankaassa on sielua ja syvyyttä.
    Kyllä ompelijan taitavan kädenjäljen eroittaa massatuotannosta, istuvuus ja viimeistely on ihan omaa luokkaansa.

    • Maria/Luomulaakso

      Kiitos. 🙂 On kyllä todella suuri ero sillä onko vaate ompelijan tekemä vai ei. Vaatekin näyttää ihan eriltä yllä, kun se istuu kunnolla. Eikä ompelijan tekemä vaate ole edes välttämättä kallis.

  • Tiia K

    Että olet ihana <3 Ehdottomasti voisi olla päivän asu tai muotiblogi, muoti on aina katsojan silmässä eikö vaan. Upea mekko ja siinähän on pieniä Unikoita. <3 Eilen Tallinnan matkalla oli paljon puhetta siitä, miten Virolainen kulttuuri ei ole kerskakulttuuria ja osaavat hyödyntää kaikesta vanhasta uutta ja uusiotuottaa kekseliäästi kaikkea. Vanhoissa mekoissa, kankaissa on sitä jotain ja tuossa mekossa on upea kangas, ei ole mitään halpis tekokuitua kuules. <3

    Kivaa iltaa <3

    • Maria/Luomulaakso

      On siinä kyllä kieltämättä eroa onko kangas oikeasti kangasta vaiko sellaista ihmeellistä nyky venyvanua. Venyvanullekin on toki paikkansa, mutta näihin se ei sovi.

      Kierrättäminen on kyllä hyvä taito asiassa kuin asiassa. Ihanaa iltaa, sinullekin. <3

  • Metsäntyttö

    Minusta voisit hyvin tehdä niitä asupostauksia. Minä ainakin tykkäisin niistä. Tämäkin on sellainen arvoasu. Nämä hyvästä kankaasta ja hyvin tehdyt säilyvät vuosikymmeniä. Hymyilin mielessäni mielikuvalle siitä kun raahasit tarvikkeet pihalle ja ryhdyit kuvaamaan naapurien ihmetellessä touhujasi:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.