Puutarha

Minä ja puutarha – kymmenen faktaa

Saman otavan alla-blogi heitti niin mukavan haasteen tämän loputtomalta tuntuvan lumimäärän keskelle, että oli pakko ottaa koppi.

Ajatukset vaeltelevat jo kovasti kesämaille ja kevät saisi edetä paljon nopeammin. Mikäs sen parempi startti kuin antaa ajatusten matkata puutarha-aiheisiin näin postauksen muodossa. Tässä siis kymmenen faktaa minusta ja puutarhasta.

Minä ja puutarha - kymmenen faktaa

1. Ensimmäiset puutarhamuistoni: Kasvoin maalla ja ensimmäiset puutarhamuistot ovat ainakin itselläni rikkaruohoihin liittyviä. Lapsuudenkotini sijaitsi rinnetontilla ja oikeastaan kaikki maa, missä viljelimme kotitarpeiksi, oli savea. Siinä sai kyllä aika monta juttua kasvamaan, mutta rikkaruohojen nyppiminen oli kamalaa. Joskus tuntui, että ehkäpä jopa mahdotonta, kun kaikki menivät aina poikki ja olivat entistä terhakoimpina kasvamassa heti seuraavana päivänä. Tai siltä se ainakin tuntui. Olin aivan varma pienenä, että en koskaan, ikinä, milloinkaan kasvattaisi itse yhtään mitään. En kukkia enkä ruokaa. No, taisi käydä toisin. Heh. Ei pitäisi koskaan sanoa ei koskaan.

2. Vahvuuteni puutarhurina: Rakastan kokeilla kaikkea uutta ja innostun uusista asioista nopeasti. Minua ei siis todellakaan tarvitse kauaa suostutella kokeilemaan vaikkapa uusia lajikkeita, vaikka sydämessä onkin vankka paikka niille vanhoille tutuille lajikkeillekin. Myös kasvit, joita en ole ennen kasvattanut saavat minut hetkessä innostumaan. Kokeileminen on kivaa! Mielelläni myös teen muutoksia puutarhassa eikä alue varmaankaan koskaan ole valmis  — ja hyvä niin.

3. Haasteeni puutarhurina: Innostuksella on myös kääntöpuoli. Joskus juttuja on tullut aloitettua liikaa ja kaikkien loppuun saattaminen yhden kesän aikana osoittautuu haastavaksi. Ehkäpä sitä vuosien saatossa oppii vähän malttamaan ja pohtimaan, mikä on riittävästi ja mikä liikaa. Sitä ei vain malttaisi, kun kesä on lyhyt ja talvi pitkä! Olen lähes varma, että tämän suhteen ei oppi mene perille ikinä. 😀

4. Unelmieni puutarha: Jaa-a. Näitä kaikkia ei taida samaan paikkaan saada tai ainakin tilaa pitää olla paljon, mutta….luulenpa, että sellainen todella vihreä, rehevä, tulvillaan erilaisia yllätyksiä, hobittimainen… kasveja, keinuja, salaisia soppia, suuria puita, perhosniittyjä. Viktoriaaninen kasvihuone.

Mutta ehdottomasti ajoittain myös avara – sellainen, jossa voi tuntea tuulen iholla ja kulkea yöpaita päällä aamuauringossa, varpaiden viistäessä aamukasteessa.


5. Puutarhakirja pöydälläni:
Tällä hetkellä pöydällä ei puutarhakirjaa ole, sillä sen tilalla on Touretten oireyhtymä -kirja, mutta jahka se on käyty läpi, niin tilalle tulee taas varmaan Kasvitarha ikkunalaudalla (Eva Rönnblom), joka on kestosuosikkini talvisin ja keväisin. Syksyllä on jotenkin täynnä puutarhaa ja satokautta, mutta talven ja kevään kolkutellessa hinku saada jotain vihreää taas kasvamaan ja kukoistamaan lisääntyy. Niinpä ikkunapuutarha on vastaus vihreän ja kesän kaipuuseen ja ikkunalaudat täyttyvät erilaisista pienistä taimista ja versoista. Edelleen haaveilen saavani siihen sitruksen, oliivin ja laakerin ihan pysyvästi. Laakeri ja oliivi minulla joskus jo olikin, mutta monen vuoden takaisessa muutossa kuoli oliivi, koska se unohtui kastella muuttohässäkän keskellä ja laakeri kuoli joihinkin öttiäisiin, jotka eivät vain suostuneet poistumaan. No, joskus taas uudelleen.


6. Kukat, jotka löytyvät aina puutarhastani:
Tähän lienee pakko sanoa, että krassit, kehäkukat ja samettikukat. En muista milloin olisi ollut sellainen kesä, ettei niitä olisi ollut. Myös orvokkeja meillä on aika usein. 


7. Vihannes/ kasvis, joka löytyy aina puutarhastani: Tähän olisin sanonut jokunen vuosi takaperin Uuden-seelannin pinaatti, mutta nokkosviljelysten myötä en ole sitä enää aina kylvänyt. Aika usein vieläkin tosin. Porkkana on ehkä se tavallisin kuitenkin vihreiden pensaspupujen ohella. Nykyään ehkä myös lehtikaali, koska se on niin helppohoitoinen ja kestää pakkastakin. Kun syksyllä on paljon työtä ei lehtikaalin kanssa tarvitse ihan heti hoppuilla. 


8. Paras puutarhavinkkini:
Älä hoppuile, äläkä hätäile. Kokeilemalla oppii ja neuvoja sopii aina kysyä. Tämä sopii toki muuhunkin kuin puutarhanhoitoon. 


9. Lempipuutarhatyökaluni:
Lempipuutarhatyökaluni lienevät kaikki sellaiset, joissa on pitkä varsi. Jalat eivät kestä kyykkimistä ja särky on kova, jos on koko päivän ollut maan tasalla, vaikka niin pidänkin siitä, että saan upottaa sormeni multaa. Onneksi tätä voi toteuttaa ruukkujen ja laatikoiden kanssa. 


10. Mottoni:
Tähän on pakko laittaa kaksi, koska en voi valita näistä vain toista.  Molemmilla on paikka sydämessäni. 

“To plant a garden is to believe in tomorrow.” –Audrey Hepburn –

“If you have a garden and a library, you have everything you need.” – Cicero –



Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.