Mihin laittaisin tanssikorttini?

Oopperaillan kynnyksellä kaivoin laatikoistani esiin vuosia sitten lahjaksi saamani edwardiaanisen ajan kukkarot.  Instagrammissa Luomulaaksoa seuraavat pääsivät näkemään näistä vilauksen jo reilu viikko sitten.

Olen tottunut löytämään niitä hakusanoilla dance purse, finger purse, opera purse  ja joskus  jopa evening bag hakusanalla. Ne ovat aivan kukkaron näköisiä ja kokokin on vastaava. Niihin saakin sujautettua muutaman kolikon, tanssikortin  tai vaikkapa pääsylipun. Pankkikorttia niihin ei yleensä saa mahdutettua, sillä muoto tai koko on aina väärä.

Ennen aikaan näitä taidettiin käyttää eniten juuri tanssiaisissa. Niihin sai helposti sujautettua tanssikortin ja lenkki ketjussa puolestaan sujahti kätevästi yhteen sormeen ja kädet jäivät näin vapaaksi tanssia varten.

Tanssiaisissa tulee harvemmin käytyä eikä näitä normaaliin arkeen saa mitenkään soveltumaan, mutta erikoistapauksissa nämä aina kaivan esiin. Ja joskus ihan muuten vaan. Otan esineen käteeni, kääntelen sitä ja annan sormieni juosta kukkaron kaarilla ihastellessani sen monimutkaisia kuviota ja laitan sen sitten takaisin paikoilleen.

Sain nämä vuosia sitten lahjaksi. Toinen on joululahja äidiltäni ja toinen hääpäivälahja mieheltäni. Molemmat kukkarot ovat edwardiaaniselta ajalta. Pinta on hopeoitu, joten kulumaakin näkyy ja varmaan vuosien saatossa hopeointi tulee häviämään. Yritän kyllä säilyttää niitä varsin huolellisesti ja ne ovat käärittyinä pehmeään kankaaseen, kun sujautan ne takaisin säilöön vanhaan liinavaatekaappiimme.

Molemmista pidän aivan erityisen paljon, mutta enemmän olen tullut käyttäneeksi tuota kuviollisempaa jo siitäkin syystä, että se on himpun verran suurempi ja siihen mahtuu muutama kolikko enemmän. Se on myös paremmassa kunnossa, sillä sisus on kangasta, kun taas tuossa toisessa jotain muuta – en ole oikein saanut selvitettyä mitä, mutta selkeästi hauraampaa materiaalia se on. Monesti myynnissä olevissa kukkaroissa näkeekin, että sisukset ovat haurastuneet pois – käyttökelpoinen kukkaro silti on, vaikka ei kankaista sisusosaa enää olisikaan.

Kukkaroni sisus on kauniin vihreä ja ihanan pehmeä. Lokeroita on useampi ja niihin saakin kätevästi lajiteltua kolikot ja liput tai sen tanssikortin, johon merkattiin minkä tanssin oli kenellekin kavaljeerille luvannut.  Järjestäisipä joku vielä jossain tanssiaisnaamiaiset vanhaan tapaan.

Ai niin, unohdin – minä en osaa tanssia… mutta tanssiaisnaamiaisten vuoksi olisin valmis opettelemaan!

My  Edwardian period finger purses are gifts from my mother and my husband. I use them, especially the last one with green lining, time to time in very special occasions. They are my little treasures from the past times.  ❤

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.