Laatikkopuutarha,  Puutarha,  Yhteispostaussarja

Harkkokasvimaa ja säleiköt vihertävät

Täytyy myöntää, että kun keväällä katselin koko pihatien täyttäviä harkkolavoja sydäntäni kylmäsi. Mitä olinkaan mennyt suunnittelemaan? Ja ostamaan?

Unelmissani kasatut harkkolaatikot ja Pinterestin matalat harkkolaatikot eivät vastanneet ollenkaan sitä mielikuvaa, joka pihassa nyt nökötti. Jämäharkkomme olivat saaneet kaveriksi uudet lavalliset valuharkkoja ja ne näyttivät pihassa aivan kammottavilta.

Muoviin käärityt, harmaat harkot olivat painavan ja ankean näköisiä. Piha näytti enemmänkin rakennustyömaalta kuin unelmien puutarhalta. Purin hammasta, olin hiljaa ja toivoin parasta.


Postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän postaussarjaa.
Kurkkaa myös Omavaraisuus blogeissa keskusteluryhmä.


Harkkokasvimaa ja säleiköt vihertävät

Onneksi sain aika pian huokaista helpotuksesta, kun pihaan alkoi nousta laatikoita, jotka täyttyivät nopeasti mullalla. Ne ryhdittivät ja muuttivat pihan mielenkiintoisemmaksi ja käytännöllisemmäksi. Nyt heinäkuun alussa laatikot ovat alkaneet kauniisti vihertää kasvien tuuhistuessa ja kurpitsoiden ja kurkkujen kiipeillessä säleiköissä.

Matkalla tuli monta mutkaa, kuten muurahaisten valtaaman, lahonneen hiekkalaatikon purkaminen ja lisäpala muuria, mutta kaikista mutkista on selvitty ja samaa matkaa on kehitelty uusia mutkia. On hyvä muistaa, että paraskaan suunnitelma ei ole täydellinen ja aina voi keksiä uusia parannuksia — siis kunhan ne keksii ennen kuin harkot on liimattu.

Harkkokasvimaa ja säleiköt vihertävät
Lopulliseksi luultu pohjakuva.
Uusi pohjakuva

Muutoksia suunnitelmiin

Ensimmäinen muutos oli ylimääräinen muurinpätkä, joka kuitenkin osaltaan helpotti “muurilaatikon” numero 2 rakentamista ja ryhditti viime vuonna laatoitettua piha-aluetta ja jatkui kauniisti hiekkalaatikon suuntaan. Hiekkalaatikko oli nimittäin seuraava muutos ja uuden muurin kappaleen ansiosta hiekkalaatikkokin saatiin hienosti sidotuksi yhteen muiden rakennelmien kanssa ja pihasta tuli yhtenäisempi ja tasapainoisemman näköinen.

Harkkokasvimaa ja säleiköt vihertävät
Muurilaatikot sekä lisämuuri oikealla. Lisämuurin reunasta tehtiin “sahalaita”, jotta harkkojen jako saatiin toimimaan hyvin ja samalla luotiin mielenkiintoinen yksityiskohta pihaan. Laatikkojen väliin on vielä tulossa jonkinlainen ruusukaari.

Uusi muurinpätkä tarjosi myös mukavan seinustan uudelle kukkapenkille ja päätettiinpä kaikista suosituksista ja ohjeista huolimatta yrittää kärhönkasvatusta koivun läheisyydessä. Voi olla, että oli erittäin huono idea, mutta jos se kuitenkin onnistuisi, niin lopputulos olisi kaunis. Joskus on vain pakko saada kokeilla itse ja oppia sitten vaikka sen kuuluisan kantapään kautta.

Tämä kesä onkin pikku hiljaa muotoutunut kesäksi, jolloin kokeillaan kaikkea, mitä kehotetaan olemaan tekemättä, kuten juurikin kärhön kasvatusta koivun juurella tai kasvihuonekurkkuja avomaalla. No, vuosi 2020 on ollut kummallinen muutenkin.

Nurmijärveläisen Ruotin puutarhan krassit ovat kasvaneet upeasti muurilla.

Hiekkalaatikon idea eli ja kehittyi rakentaessa, kun käytettävät sentit ja harkkojen koko eivät osuneet yhteen, niin kuin olisi toivottu. Niinpä hiekkalaatikkoon tehtiin kaksi ampuma-aukon virkaa toimittavaa koloa ja historialliset linnaleikit pyörähtivät käyntiin. Myös hiekkalaatikon reunojen istutukset muotoutuivat harkkojen muodon mukaan ja yhteen nurkkaan laitettiin kasvamaan köynnöskrassi. Syksyllä puolestaan ajattelin somistella tätä joillain lyhdyillä ja kanervilla. Pitänee kaivella autotallia ennen syyshämäriä, sillä olen aivan varma, että sen uumenista löytyy jotain käyttäkelpoista tähänkin.

Petunioita ja mansikoita istutettiin kahdelle reunalle.

Hiekkalaatikko on vielä keskeneräinen. Tarvitsemme sahalta hiukan puuta kahteen matalampaan reunaan, joista tulee istuimet. Valuharkko on vähän kurja istuin ja repii vaatteet rikki. Nuorimmaisemme toiveen mukaisesti istuinlaudoista tulee pinkit. Harkot täytetään ennen lautojen asennusta, sillä epäilen ampiaisten ja muiden pesää rakentavien pörriäisten muuttavan harkkokolojen sisään, jos ne jäävät tyhjilleen. Meillä on vastaavasta kokemusta menneiltä vuosilta. Silloin kyseessä tosin oli aita, mutta tuskinpa ampiaiset tekevät eroa aidan ja hiekkalaatikon reunan välillä.

Hiekkalaatikon kurkistusaukot ovat tuoneet monet hymyt.

Muurilaatikot ja tuleva ruusukaari

Sanon usein, että meidän pihamme muistuttaa paljolti Asterix-sarjakuvan Jumaltenrannan nousu ja tuho-albumin Jumaltenrantaa. Siis siltä osin, että Jumaltenrannan huolella laaditussa esittelytekstissä luki melkein kaiken kohdalla, että suunnitteilla. Meillä tuon suunnitteilla kohdan voisi ehkä korvata enimmäkseen sanalla rakenteilla. No ehkä suunnittellakin 😀

Meillä on tosiaan useampi projekti meneillään ja ainakaan tänä kesänä ei takapihan projektimme ole edennyt mihinkään eikä myöskään talonpäädyn projekti, mutta ei haittaa. Kompostisysteemit toimivat, ulkohuussi pelaa ja liukastumatta pääsee kulkemaan vaikka kompostialueen näkösuojat ja vähän muutakin puuttuu. Ehkäpä näissä olisi työmaata sitten ensi kesäksi ja sitäkin seuraavaksi.

Rakenteilla oleva kasvimaa-alue olisi nyt kuitenkin mukava saada kutakuinkin valmiiksi, vaikka tiedän, ettei kaikkea voida millään rakentaa yhden kesän aikana, sillä loppuu aika ja tämän kesän budjetti.

Muurilaatikoiden väliin nousee vielä (toivottavasti) tänä kesänä jonkilainen ruusukaari. Vähän olen haaveillut, että siinä voisi viiniköynnös olla kaunis, mutta pohdin vielä sen talvehtimismahdollisuuksia. Voi olla, että otan riskin ja kokeilen. Saattaapa olla, että Zilgaa voisin siihen testata, sillä se kestää viinirypälelajikkeista ehkäpä parhaiten pakkasta. Laatikko-osa on n. 80 cm korkea, joten aika korkealla ollaan maanpinnasta. Tiedän kuitenkin, että jotkut ovat talvettaneet isossa ruukussa erilaisia kasveja ihan avomaalla ja onnistuneet. Sormet ja varpaat siis ristiin ja toivotaan parasta, vaikka vähän epäilyttääkin.

L-kirjaimen muotoinen muurilaatikko numero 1 ja taustalla muurilaatikko numero 2, joiden väliin rakennetaan “ruusukaari”.

Viiniköynnös olisi siis tulossa laatikkoon numero 1, joka on L-kirjaimen muotoinen. Siinä kasvaa tällä hetkellä pääasiassa yrttejä sekä Uuden-Seelannin pinaattia. Yrteistä osa on yksivuotisia ja osa monivuotisia. Katsotaan talvehtivatko ne, vaikka maanpintaan onkin jonkin verran matkaa.

Tämä laatikko on eristetty styroksilla eli se muistuttaa jonkin verran kaupassa myytäviä lämpöruukkuja ja siksi toivonkin, että erilaisten kasvien talvehtiminen siinä voisi helpommin onnistua, korkeudesta huolimatta. Ainakin kasvien juuret ovat hiukan paremmin suojattu pahimmalta tuulelta ja tuiskulta, mutta nähtäväksi jää riittääkö se. Jos talvehtiminen tämän korkuisessa laatikossa ei onnistu, niin sitten jatketaan yksivuotisten kasvien viljelyä.

Ensi keväänä ollaan viisaampia tämänkin suhteen. Joka talvikin oppii uutta puutarhasta.

Suihkulähde somisteena

Muurilaatikko 1 sai sisäänsä juhannuksen korvilla myös pienen pihasomisteen, kun aurinkovoimalla toimiva pieni suihkulähde laitettiin paikoilleen. Osa lapsista on toivonut jo pitkään jotain vesiaihetta pihaan, mutta koska meillä sattuu ja tapahtuu keskimääräistä herkemmin vahinkoja, niin en voi toistaiseksi kuvitellakaan, että isompaa vesiaihetta voitaisiin hankkia eikä kyllä sen puoleen vesisaavejakaan. Niihin voi pieni hukkua herkästi, kun uteliaisuus voittaa ja touhut ovat aika ajoin aika impulsiivisia.

Ensi vuonna suihkulähde saattaa vaihtaa paikkaa toiseen muurilaatikkoon, johon aurinko paistaa aavistuksen pidempään illalla. Suihkulähde tarvitsee nimittäin suoran auringonpaisteen toimiakseen kunnolla. Onneksi pihamme on aikasen aurinkoinen, niin saamme nauttia veden solinasta varsin monena päivänä kesän mittaan.

Ensi vuodelle ajattelimme rakennella suihkulähteen ympärille jonkinlaisen luonnonkivireunan kasvien lisäksi, kun tänä vuonna allasta ympäröivät vain yrtit. Videossa ei vielä kaikki istutuksia ole ,sillä ne saatiin tehdyksi vasta juhannuksen jälkeen.

Kasvilaatikot ja säleikkö raudoitusverkosta

Kasvilaatikot 3 ja 4 nousivat ihanasti olohuoneen ja keittiön ikkunoiden edustalle. Niinpä aamusella saa ensimmäisenä ihastella aamuauringossa kylpevää kasvimaata.

Laatikoiden väliin rakennettiin harkinnan jälkeen raudoitusverkosta säleikkö, jossa saavat niin erilaiset köynnöstävät kurpitsat kuin avomaakurkutkin kiipeillä. Vähän jännittää toimiiko netissä nähty idea todellisuudessa, mutta toistaiseksi ainakin näyttää hyvältä ja odotan innolla miltä käytävä näyttää, kun se vihertyy lisää.

Nämä valmistuivat juuri juhannukseksi ja olikin upeaa saada ihastella upouusia kasvilaatikoita ja säleikköjä. Istutinpa ensimmäisen kurpitsankin juhannusyönä, kun valoa hyvin riitti.

Laatikoiden välinen käytävä vaatii vielä käsittelyä ja siistimistä, samoin koko kasvimaa-alue.
Kasvit juuri istutettuna.

Kupitsat ja kurkut tuntuvat kasvavan ihan silmissä ja pari kertaa päivässä niitä saa käydä ohjailemassa oikeaan suuntaan säleikössä, moni on tehnyt jo haarojakin.

Pian tarvitsen jakkaran tai tikkaat, jotta yletyn kasveihin. Ja jos mielin saada vähän isompia kurpitsoja kuin vain kilon parin painoisia, täytyy jokaiselle kasvavalle kurpitsalle kyhätä jonkin sortin riippumatto, jossa voi sitten kesätuulen lämmössä keinua ja kasvaa suureksi tai ainakin suuremmaksi. Tämäkin on jo työn alla.

Lohenojan luomutilalta hankittu kurpitsantaimi kukkii.
Lohenojan luomutilalta hankittu tomaatintaimi.

Myös tomaatteja istutin kasvamaan säleikköön ja ne tuntuvat kiemurtavan varsin mukavasti raudoitusverkon aukoista ja tukeminen tuntuu vaivattomalta. Muutama tomaatti on myös naruissa, mutta se ei tänä vuonna onnistunut ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. No, sitäkin voi vielä korjailla ja aina on ensi vuosi. Tämä vuosi elävästi muistutti, että en ole koskaan pitänyt tomaateista naruissa. Ensi kesänä kaivelen kepit taas varastosta ja viritän ne käyttöön, jos ei parempi idea ennen sitä synny.

Mangoldit voivat hyvin ja kasvavat tuuheina. Nämäkin hankittiin taimina nurmijärveläiseltä Lohenojan luomutilalta. Näin olen tehnyt jo useamman vuoden, sillä taimet ovat erittäin laadukkaita.

Laatikoiden reunoilla eli siis valuharkkojen koloissa kasvaa kyssäkaalta, pensaspapuja, mansikoita sekä osaan on kylvetty kasvamaan hernettä, mutta niiden siemenet olivat erittäin vanhoja, joten saa nähdä tuleeko niistä mitään satoa. No, aikanaan sekin selviää, mutta veikkaan, etteivät kaikki idä.

Viime talvena mansikat talvehtivat harkoista rakennetussa pölyttäjäpenkissä vallan mainiosti, joten tuumin, että mansikoita pitää laitaa osaan reunoista nytkin. Mansikoitahan ei voi koskaan olla liikaa.

Kurkut kasvavat komeina. Etualalla muutama kyssäkaali sekä samettikukka harkon reunaosissa.
Tomaatit, kurpitsat ja kurkut kasvavat kovaa vauhtia. Amppelissa kuukausimansikkaa.

Kaikkia harkkoreunoja emme ole vielä ehtineet täyttää, mutta se ei haittaa, vaikka mullassa onkin se salaisuus, etteivät harkkoreunat näytä rumilta vaan siisteiltä. Multa peittää harkkojen röpöisyyden ja rumat jakoseinät harkon sisältä. Mullalla hyvin täytetty valuharkko näyttää oikeastaan ihan parvekelaatikolta ja on siisti.

Suununtaina saimme laatikon numero 5 valmiiksi. Onneksi ei satanut niin kuin lauantaina. Lauantaina saimme laatikon pohjatyöt tehdyksi ja ensimmäisen kerroksen ladotuksi, mutta vesisateen vuoksi harkkojen liimaaminen siirtyi sunnuntaille, jolloin ei onneksi satanut, vaikka pilvet taivaalle kerääntyivätkin.

Kuvassa etualalla laatikko numero 5 ja takana laatikot 4 ja 3.

Pölyttäjäpenkki kasvoi kesän mittaan

Viime vuonna rakennettu n. 55 neliön kokoinen pölyttäjäpenkki on ollut hyvä ja se kattoi mukavasti jätevesiremontin romuttaman nurmikon ja imaisi sisäänsä valtavan määrän huussikompostia.

Tänä vuonna se sai pienet lisäosat sivulle ja etualalle, kun laajensimme hiukan aikaisin keväällä kukkivien sammalleimujen sekä Kaukasian pitkäpalkojen multatilaa. Pieni lisäosa tuli myös hiekkalaatikon viereen, jonne istutin mm. pikkusydäntä, kurjenkelloa ja loistosalviaa sekä kärhön kiipeämään tukea pitkin.

Viinikärhö Clematis viticella “Fay” kasvamassa hiekkalaatikon vierellä pölyttäjäpenkin reunalla.

Vielä on töitä jäljellä

Vaikka iso osa laatikoista on nyt rakennettu, niin töitä riittää yhä. (Laatikoiden aikaisempaan rakennusprosessiin voi vähän tarkemmin tutustua täällä.) Enää on yksi laatikko, eli numero 6, jäljellä.

Laatikot 5 ja 6 saavat nekin väliinsä jonkinlainen säleikön, mutta ihan vielä en ole päättänyt millainen siitä tehdään. Aiemmin rakennettu säleikkö tosin tuntuu ainakin vielä ihan toimivalta, joten ehkäpä samanlainen voisi tästäkin tulla.

Myös ruusukaari muurilaatikoiden välistä puuttuu sekä laatoitus, jota ajattelin ainakin osaan kasvimaa-aluetta, sillä maa on hyvin savista ja pienelläkin sateella maa muuttuu todella liukkaaksi. Siinä on jo nyt yksi jos toinenkin päässyt harjoittelemaan lentotaitojaan, joten olisi mukavaa, jos kulkeminen olisi vähän turvallisempaa tulevaisuudessa. Ainakin nämä saadaan tänä vuonna vielä tehdyksi. Loput kasvimaaprojetista saattaa jäädä ensi kesälle.

Lopullinen pohjakuva kasvimaasta

Kuva osasta pihaa/kasvimaa-aluetta. Klikkaa kuva suuremmaksi, niin näet sen paremmin.

Aika iso muutos tuli näköjään polkaistuksi käyntiin sen jälkeen, kun jätevesiremontin myötä isohko alue pihasta myllättiin aika totaalisesti. Toisaalta muutos on ollut enemmän kuin hyvä. Kaunis, käytännöllinen ja toivottavasti kestävä.

Viime kesänä asennettiin tummemman harmaan alueen laatat. Se oli aika iso urakka, sillä laatoista tehtiin myös yksi porras, koska pihamme oli sen verran eri tasossa, että porras oli oikeastaan ainoa järkevä ratkaisu. Se oli myös ihan mukavan näköinen.

Kuvaan on laitettu hiukan vaaleammalla harmaalla muurilaatikoiden välistä laatikolle numero 3 johtava laattapolku. Kovasti haaveilen, että se vielä saataisiin tänä vuonna tehdyksi, kun iso osa laatoistakin on olemassa. Saa nähdä ehditäänkö.

Vielä on auki, millä tavalla kasvimaalaatikkoalue kokonaisuudessaan katetaan. Nykyiselle tolalleen se ei voi jäädä, vaikka maan tasoittaisimmekin, sillä savimaa on sateella tappavan liukas. Ehkäpä ratkaisuna voisi olla, jokin laatan ja muun materiaalin yhdistelmä. Pitää pohtia. Koko alue olisi aika kurja laatoilla, mutta ehkäpä kuorikate, sopivan kokoinen pikkukivi tai muu vastaava voisi olla ratkaisu. Heitelkäähän ehdotuksia, jos sellaisia tulee mieleen!

Onneksi ensi kesään on vielä aikaa. Tämän kesän tavoiteena on tosiaan saada viimeinen laatikko valmiiksi, säleikkö laatikoiden 5 ja 6 väliin, muutama taimi istutetuksi ja jos sen ruusukaaren saisi vielä noiden muurilaatikoiden väliin. Ehkä vielä se laattapolku… Siinähän sitä jo tälle kesälle olisi.

Kasvimaalaatikot 3 ja 4 keittiön ikkunasta katsottuna. Katon pidempiin kakkoskakkosiin olisi tarkoitus laittaa tulevaisuudessa amppeleita.

Myös nämä blogit osallistuivat yhteispostaukseen ja kertoivat suunnitelmistaan ja kuulumisistaan:

Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2020/

Ku ite tekee  https://www.kuitetekee.com/2020/07/06/mita-on-omavaraistalous/

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/07/hyotytarha-heinakuussa-omavaraisuus.html

Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/06/kesakuulumisia.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/07/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-7.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-7/

Caramellia https://caramellia.fi/heinakuu2020/

Airo ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/07/suuntana-omavaraisempi-elama-2020.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/07/unelmana-omavaraisempi-elama.html


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.


13 Comments

  • Jovelan Johanna

    Oli se Pinterest-oletus mitä tahansa, niin tuon harkkopuutarhan lopputulos on hieno! Niin rytmikäs, siisti ja helppohoitoisen näköinen puutarhaparatiisi, että! saumat alkoivat pettää > kosteutta pääsi sisälle > tarinan loppu 😉 Hirmuhelteillä varjoisa paikka toiminee paremmin. Meillä tosiaan suihkulähdepumppu oli ihan suorassa pahimmassa paahteessa paljussa.

  • Jovelan Johanna

    Voi apua! Mitähän tuossa kommentissa tapahtui! Siitä pyyhkiytyi osa pois lähetyksessä.

    Tuo “saumat alkoivat pettää > kosteutta pääsi sisälle > tarinan loppu” ei liity mitenkään harkkoihin, vaan kerroin, että meillä oli samanlainen aurinkoenergialla toimiva suihkulähdepumppu ja se meni rikki, koska ei kestänyt helteellä suoraa paahdetta, vaan alkoi pullistua ja sitten saumat alkoivat pettää > kosteutta pääsi sisälle > tarinan loppu.

    • Luomulaakson Maria

      Arvasin, että tuota olit tarkoittanut. ❤️ Joskus tekniikka tökkii ja kommenteista tulee hassuja.

      Laatikoista tuli tosiaan ihanat, vaikka alkuun hirvitti. Nyt olisi hirveä into saada kaikki kohdat pihasta ihan valmiiksi, kun lopputulosta on aina niin ihana ihastella.

  • Susa

    Loppukesästä näkee sitten miten tuo säleikkökuja toimii. Olen ihaillut pinterestistä varmaan niitä samoja kuvia kuin sinäkin, sillä jotain tuommoita minäkin joskus haaveilen saavani. Tosin välissä on vielä monta muuta raksaprojektia 😉

  • Emma

    Vau, kyllä noista harkoista hyvät tulee! Ja takuuvarmasti kestävät käyttöä! Minulla oli tuo samanlainen aurinkovoimalla toimiva suihkulähde lammessa vähän aikaa mutta se meni rikki varsin nopeasti. Ilmeisesti tuuli oli puhaltanut sen sillä lailla rantaan että se oli joutunut osittain kuivalle maalle ja moottori mennyt rikki. Joten ei ollut kovin hyvin käytetty parikymppiä… Olisi varmaan pitänyt laittaa se jollain narulla kiinni sopivaan kohtaan lampea.

    Noista kulkuväylistä tulee ensimmäisenä mieleen pitkospuut. Niihinhän voi laittaa vähän hiekkaa sekaan kun pintakäsittelee niin eivät ole liukkaat märkänä. Jotenkin jatkaisi samaa teemaa näistä linnanmuureista, puisia kulkusiltoja kun on ollut linnoissakin. Ehkä voi yhden kesän ajan kokeilla muutamaa eri ratkaisua niin tietää mikä toimii käytännössä parhaiten?

    • Luomulaakson Maria

      Kiitos. Toivotaan, että kestävät. Hyvin ainakin talvehtivat pölyttäjäpenkin reunaharkot viime talvena, joka ei otisn ollut täällä etelässä kovinkaan kummoinen talvi…

      Toistaiseksi on meillä tuo suihkulähdehärpäke toiminut, mutta ei minulla kyllä mitään suuria odotuksia sen suhteen ole. Toivotaan, että kestäisi edes pari kesää, mutta jos ei, niin keksitään jotain muuta. Tosi harmillista, että sinulla ajautui suihkulähde rantaan. Se on kyllä aika liikkuvaista sorttia. Meilläkin tuossa pienessä paljussa surffailee ympäriinsä. Laitoinitse asiassa narulla kiinni niin, että pysyisi keskellä. Se kun suihkutteli vedet menemään, kasteli tosin samalla ympärillä olevia kasveja. 😀

      Ja kiitos vinkistä, Minulla alkoi jo mielikuvitus laukata tuosta linnanmuuriajatuksesta eteenpäin. Jonkinlaiset puiset ratkaisut voisivat hyvinkin toimia ja ne itseasiassa olisivat oikeastaan helpotus, sillä maanpinta ei ole ihan ongelmaton tällä alueella. Nyt pitää pohtia. Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.