Lamppa, hunttu ja tuis
Taaperomme sanavarasto on kasvanut ja nykyisin yhdistelläänkin jo varsin kätevästi niin sanoja kuin viittomiakin.
On ollut ilo seurata pienen intoa oppia uutta ja iloista hymyä, kun uusia sanoja on opittu. Monesti illalla, unipussiin mennessä, on kuulunut uusi sana ja sehän tarkoittaa sitä, että koko perhe pitää kiertää läpi, sillä jokaiselle perheenjäsenelle pitää tuo uusi opittu sana käydä sanomassa. Ja joka kerta sana on yhtä hauska sanoa. Sitten odotetaan haleja ja kehuja, jotka uuden sanan oppiminen tuo tullessaan.
Tällä viikolla oli taas puheterapia ja terapeuttikin huomasi ihanaa edistystä pojan puheessa. Emme me toki vieläkään puhu mistään suurista sanamääristä, mutta kehitystä on selvästi näkyvissa ja se on hyvä. Se, että taapero yhdistelee jo osaamiaan sanoja ja pystyy yhdistämään sanaa ja viittomaa lauseeksi on huima saavutus!
Myöskin puhe vuorottelutilanteissa on parantunut ja eilen pelatessamme pitkästä aikaa Pikku Kakkosen Hertan maailmaa, sain kokea kuinka paljon siinä oikeasti oli edistytty. Keräsimme Hertan mustikkaretkellä yhdessä mustikoita ämpäriin ja tässä tietenkin vuorottelimme. Poika sanoi minun vuorollani äiti ja omalla vuorollaan viittoi itseään tarkoittavan viittoman. Se oli varsin suloista katsottavaa jo ihan siksikin, että ei ole kauaa, kun hän ei vielä itseään paljon viittonut, mutta parin viimeisen viikon aikana on tuosta viittomasta tullut yksi tärkeimpiä.
Helpottaa muuten kummasti, kun nyt on oikeasti lapsella itselläänkin käytössä viittoma, joka tarkoittaa häntä itseään ja hän pystyykin ilmaisemaan tahtoaan ja haluamisiaan nyt paljon paremmin.
Postauksen otsikon sanat ovat niitä tällä hetkellä paljon käytettyjä sanoja. Ensimmäinen on lamppu, joka tällä hetkellä on komeasti ruotsalaisittain äännetty. Hunttu on puolestaan tonttu, jota alettiin käyttää, kun ensimmäinen joulutonttu laitettiin vilistämään ikkunaan ja tuis puolestaan tarkoittaa pois. Hän sanookin aamulla hyvin pian silmät avattuaan napakasti tuis ja kuoriutuu näppärästi pois unipussistaan käpertyäkseen ihan kylkeeni kiinni. Siinä on sitten hyvä heräillä, halailla ja suukotella sekä kertoa, kuinka rakas pikkuinen on. Poika yleensä vastaa tähän sanalla raka ja kietoo samalla kädet lujasti kaulani ympärille.
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
9 Comments
Kati
Käy vielä niin, että sanat jäävät pysyvästi teidän aikuisten varastoon siinä vaiheessa, kun taapero on ne jo taakseen jättänyt. Salettiin tonttu on teillä ikuisesti hunttu. Noi on niin merkittäviä virstanpylväitä ja super suloisia 🙂
Maria/Luomulaakso
😀 Itse asiassa noiden isompien lasten sanojakin on meillä yhä käytössä. 🙂 Jotkin ovat vain sellaisia, että ne jäävät elämään, vaikka lapsi ei tosiaan niitä enää käytäkään. Eikä meillä muuten ole enää hetkeen ollut lainkaan kananmunia vaan Rouva Ankkasen munia. 😀
BIKKE
Olipas lämmin postaus.. Täynnä rakkautta <3 Muksaa loppuviikkoa sinne!
Maria/Luomulaakso
Sellaisia nuo pienet ovat – halailevia pikku ihanuuksia. <3 Ihanaa päivää sinnekin. <3
SilvanaJoanne
Maria I’m so happy to hear this great progress your little ones are having! It takes lots of patience but the joy that these little achievements bring are so important! Best to you, Silvana
Maria/Luomulaakso
Thank you, Silvana. <3 We are so happy to hear the new words and we are very much enjoying the funny words that our little one is creating in the process. Those are adorable and some will even stay in use even after he has learned to say it correctly. 😀 Those funny and cute words will be tiny treasures for us to keep forever. Have a great day. 🙂
SilvanaJoanne
Yes they sure are treasures 🙂 have a great day!
Metsäntyttö
Tuo lamppa kiinnitti huomioni, se oli meilläkin yhden pienen sana lampusta joskus:) Niinkuin noissa ylläolevissa kommenteissakin oli, niin niitä lapsilta jääneitä sanoja tykkää jättää käyttöön sittenkin kun eivät itse niitä käytä. Ihanaa, että teillä pieni saa ilmaistua itseään:)
Maria/Luomulaakso
Taitaa olla aika yleinen tuo lamppa – onhan se jotensakin helpompikin kuin lamppu.
Tuntuu kyllä tosi mahtavalta, että pieni on oppinut sanoja. Helpottaa niin meitä ja ennen kaikkea häntä itseään, kun saa edes vähän enemmän ilmaistua itseään. 🙂