Kun sormet eivät enää tanssi ja päässä on tuulenpesiä

Luomulaaksossa eletään jännittäviä aikoja. Tällä hetkellä alkaneet suunitelmat junnaavat paikoillaan, kun matkaan tuli yllättävä ja odottamaton mutka, joka toivottavasti selviää mahdollisimman pian ja parhaalla mahdollisella tavalla. Silti jännittää ja hiukan hirvittääkin, sillä mutka voi pahimmillaan olla sellainen möykky, että ehkä yksi oleellisin – ja rakkain – osa  blogia on pakko muuttaa.

Nyt pitäisi vain jaksaa istua ja odottaa mitä tuleman pitää.

Tunne on lamauttava. Se hyydyttää sormet näppäimistöllä eikä ajatus juokse. Pääkin on täynnä tuulenpesiä.

Sellaista se on, kun pelkää menettävänsä jotain todella tärkeää ja vuosien varrella kovin rakkaaksi käynyttä. Tuntuu, että kaikki pyörii vain yhden asian ympärillä eikä oikein mihinkään osaa tai jaksa keskittyä.

Tietenkin voi olla, että kaikki meneekin ihan hyvin ja olen hermoillut ja valvonut  aivan turhaan. Jalansijasta pääkopassani taistelevat  kaksi kaverusta: toiveikkuus ja pessimismi. Jos ei anna itsensä toivoa liikoja ei myöskään pety niin pahasti. Toiveikkaana pysyminen taas auttaa kuitenkin jaksamaan ja voihan olla, että mutka onkin paljon pienempi, kuin miltä se minusta tuntuu juuri nyt. Niin se vain kuitenkin on, että jonkin todella tärkeän asian puolesta on vaikeaa olla huolehtimatta ja joskus pitää itkeä tirauttaakin. Se auttaa ainakin hetkeksi.

Sitten voikin taas jatkaa asian pohtimista – saataahan olla, että hyvä murhe menee hukkaan, jos ei sitä nyt märehdi. 😛

Pitäkäähän peukkuja.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.