Krääsätön joulu: osa 2

Hyvä on myös muistaa, että lapsillekin voi antaa aineettomia lahjoja eivätkä ne ole yhtään hassumpia vaihtoehtoja! Asuinpaikasta riippuen voi lahjana olla päiväretki Korkeasaareen, Ranualle tai jotain muuta elämyksellistä. Toiset tykkäävät Heurekasta, kun toiset tahtovat ehdottomasti huvipuistoon. Myös rautatiemuseot ovat hauskoja ja muutenkin lapset ovat kiinnostuneita museoista – ainakin minun tuntemani lapset. Aikuiset vain tapaavat kuvitella, etteivät lapset ole sellaisesta kiinnostuneita.

Ja voipa olla hyvä juttu sekin, että pysähtyy miettimään lapsen kanssa sitä tarvitaanko meillä oikeasti mitään ja tarvitsisiko joko muu jossain jotain hyvinkin kipeästi. Lasten kannalta konkreettisin vaihtoehto lienee vaikkapa Unicefin jalkapallo tai koulukirjat. Niistä syntyykin sitten hieno keskustelu siitä miten kaikilla ei asiat ole niin hyvin. Jouluun (ja elämään yleensäkin) kun kuuluu toisten auttaminen.

Retki luontoonkin voi olla lahja! Useimmat lapset nauttivat eväsretkestä metsään ja sellainen on ihana juttu niin talvella kuin kesälläkin! Retkeä on kiva suunnitella ja valmistella yhdessä, leipoa lempiherkkuja eväskoriin ja keittää höyryävän kuumaa kaakaota termokseen. Eväitä on sitten mukava napostella jossain metsän keskellä luonnon ääniä kuunellen. Lapset pitävät siitä, että heidän kanssaan vietetään aikaa eikä mikään määrä tavaraa voi ikinä sitä korvata.

Vaihtoehtoja löytyy hurjasti, kun alkaa niitä miettiä ja hintahaitari on aika laaja ja varmasti asiaa pohtimalla löytyy se itselle toimivin vaihtoehto.

Tavaralahjojen kanssa meillä on hyväksi havaittu seuraavanlainen toimintamalli:  moni lapsillemme lahjaa ostava tiedustelee jo hyvissä ajoin ennen joulua (joskus jo keväällä tai kesällä), mitä lapsemme kaipaavat tai tarvitsevat. Useasti olemme yhdistäneet ostovoimamme ja hankineet yhteisen lahjan. Suunittelemalla ja yhteistyöllä lapset ovatkin saaneet välillä niitä isompiakin Lego-paketteja, Wii- konsolin ja paljon muuta, jotka kieltämättä ovat hurjan hintaisia, mutta useamman ihmisen hankinnoiksi jo inhimillisemmän hintaisia ja ilman apua ne olisivat jääneet vain haaveeksi. Etenkin Wii-konsoli paransi lasten motoriikkaa aivan olennaisesti eikä se meillä ole lainkaan ”vain” peli vaan enemminkin terapiaväline, jonka käyttöä myös säädellään.

Yhteistyö onkin  yksi merkittävä tekijä krääsättömään jouluun – etenkin kun puhutaan lasten lahjoista, sillä lapsille taitaa tulla enemmän krääsää kuin muille. Tätä samaa on systeemiä on sovellettu myös syntymäpäiviin. Yhteistyöllä olemme siis saaneet vältettyä paljon nurkkiin kertyvää krääsää. Ja meidän tapauksessahan krääsä  tarkoitti tavaraa, jota ei tarvita tai se on huonolaatuista.

Koko homma lähtee siitä, että jokainen, joka lahjaan haluaa osallistua antaa sen summan, jonka olisi muutenkin käyttänyt. Ei siis ole tarkoitus, että kaikkien täytyy antaa sama summa vaan jokainen osallistuva maksaa sen summan, jonka katsoo mahdolliseksi ja on valmis lahjaan laittamaan. Ketään ei ole tarkoitus ajaa konkurssiin ja kaikki summat ovat yhtä arvokkaita! Hyvä on muistaa, että toiselle 5 euroa on pieni raha ja toiselle jo tosi iso. Kaikki on suhteellista.

Tällä systeemillä on lasten toiveita saatu toteutettua.  Muuten se ei olisikaan ollut mahdollista. Varmasti ikimuistoisimpia hetkiä oli viime joulun lahjat, joista kuorittiin esiin  Legon paketit. Etenkin toiseksi vanhimman  reaktio oli ikimuistoinen – myös siksi, että häneltä ei kovin usein mitään niin iloista ja innostunutta reaktiota ole tullut ja tällä kertaa ilo ja onni olivat suorastaan ylitsepursuavia! Lego Chiman krokojen suopiilo oli toiveiden täyttymys ja yhteistyöllä ja silmät auki pitämällä se saatiin kuin saatiinkin hankituksi, vaikka ensin näytti tosi huonolta.  Ilo oli suuri ja edelleenkin juuri tuo rakennelma on yksi hänen rakkaimpia lelujaan.

Uskoisin, että monikin perhe hyötyisi monella eri tavalla, jos ihmiset harrastaisivat yhteisostoksia tai kohdennettuja ostoja enemmän. Lopputuloshan on siinä kaikkien kannalta toivottava. Ihmiset, jotka haluavat antaa lahjan saavat sellaisen antaa ja voivat olla varmoja, että vastaanottaja on enemmän kuin onnellinen ja kodin nurkat eivät täyty ei-toivotuista tavaroista.

Se, että ostetaan tarpeellista ei myöskään ole huono juttu. Tarpeellinen ei sulje pois sitä, että lahja voisi olla myös kiva. Nykyisen tiukemman taloutilanteen aikana uskoisin, että moni perhe olisi onnellinen luistimista ja suksista olivat ne sitten uudet tai kierrätetyt. Aika moni lapsi pitää luistelusta ja hiihtämisestä –  ainoana esteenä on välineiden (ja joskus lumen ja jään) puute.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.