Siemenluettelo toi kevään – ainakin melkein
Perjantaina postilaatikkoon oli tullut varsin mieluisaa postia. Hyötykasviyhdistyksen hartaasti odotettu siemenluettelo sai unohtamaan ainakin hetkeksi varpaita nipistelevän viileyden ja pienen hetken ajan oli kuin olisi kevätaurinko vallannut tilan lumelta ja pakkaselta.
Aivot alkoivat välittömästi pohtia, mitä tänä keväänä kylvettäisiin ja mikä kasvi menisi millekin alueelle. Kylvää pitäisi ainakin pensaspapua, joka toivottavasti itäisi tänä kesänä paremmin kuin viimeksi. Viime kesänähän jouduin kylvämään pavut useamman kerran, kun siemenet mitä ilmeisimmin mätänivät maahan kylmän ja sateisen kesän seurauksena.
Papujen jälkeen ajatukset siirtyivät herneisiin. Niitä pitäisi saada paljon ja voisinkin istuttaa ne talon vierelle parvekelaatikkoihin, niin säästäisin tilaa kasvimaalaatikoissa sellaisille kasveille, jotka ehdottomasti vaativat syvemmän mullan. Parvekelaatikoiden ja seinän väliin voisin asettaa verkkoa, jota pitkin herneiden sopisi kiipeillä. Tähän tarkoitukseen sopiva seinän vierustaa olisi tarjolla monta metriä!
Retiisejä, salaatteja, porkkanoita sekä purjoa pitää ehdottomasti myös kasvattaa ja tietenkin kesäkurpitsaa! Kesäkurpitsat tosin saavat tänäkin kesänä päätyä ruukkuihin, sillä ratkaisu on toimivaksi ja hyväksi todettu. Kesäkurpitsat vievät kasvimaalaatikoissa todella paljon tilaa ja suuret, rehevät lehdet tukahduttavat helposti muita kasveja alleen. Suurissa ruukuissa ne mahtuvat kasvamaan ja sinne tänne voi vielä sujauttaa muutaman pensaspavun siemenenkin.
Tänäkin kesänä ajattelin istutella kaaleja, mutta nyt pitää varmistaa, että koiramme pysyy niistä erossa, sillä on aika kurjaa kasvattaa kesä vaikkapa ruusukaaleja ja huomata sitten, että koira on pistellyt ne poskeensa. Pitänee kehitellä jonkinlainen rastasverkkokyhäelmä kaalimaan suojaksi, jotta koiramme ei popsi suuhunsa työmme hedelmiä.
Ajatukset ovat toden teolla kulkeutuneet kohti kevättä ja suunnitelmat ovat taas suuret ensi kesää varten. Varma kuitenkin on, että osa ei tule toteutumaan, sillä aikaa on kuitenkin rajallisesti ja kokemuksesta tiedän, että jossain vaiheessa kevättä sanovat jalat, että nyt saa riittää. Istu alas, äläkä juoksentele koko ajan.
Onneksi haaveet eivät rasita edes jalkoja. 😀
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
2 Comments
Peggy
Oi, olisipa iso piha. Haluaisin kasvattaa ihan kaikkea, vaikka en osaa. Haluaisin kanoja, pupuja…. tule pian kevät 🙂
Ihmettelin, minne viestini oli kadonnut haastekommenteista, sinne yritin jo kerran kommentoida. Laitetaan tähän sitten uusintaa 🙂 Kiitos haasteesta, keväällä tulee yksi juttu 😉 missä raotan hieman enemmän itsestäni/perheestä pienimuotoisesti.
Maria/Luomulaakso
Joskus nuo kommentit temppuilevat. Kiva, että jaksoit yrittää uudelleen. 🙂 Odotan innolla tulevaa postaustasi. 🙂
Kanoista ja pupuista haaveillaan täälläkin. Toistaiseksi on kuitenkin tyydytty tuohon kasvispuoleen ja taitaa olla niin, että jäävät kanat ja puput vain haaveeksi.