Eko,  Puutarha,  Yhteiset asiat,  Yhteispostaussarja,  Ympäristö

Uhkana ötökätön maailma?

Rakastan katsoa elokuvia, joissa maailmanloppu tulee jonkinlaisen luonnonmullistuksen tai ympäristökatastrofin seurauksena. Yleensä tämänkaltaiset elokuvat eivät ole mitään kummoisia taide-elämyksiä, mutta siltikin niissä on monesti se pieni kytkös todellisuuteen ja sen seuraamukset on venytetty aivan äärimmilleen. Joskus niissä on myös totuudensiemen.


♥ Uhkana ötökätön maailma-postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän yhteispostausta. ♥ 


Uhkana ötökätön maailma
Kuva: Pixabay

Uhkana ötökätön maailma

YLE uutisoi hyönteistenjoukkotuhosta viime viikolla. Uutinen pohjasi tutkimukseen, jossa oli ensi kertaa koottu yhteen ympäri maailmaa tehdyt selvitykset hyönteisten määrän muuttumisesta viime vuosikymmenien aikana. Uutinen on järkyttävä ja hetken aikaa tuntui, että luin katastrofielokuvan juonta. Uutista eteenpäin lukiessa toivoin yhä enemmän, että rivit olisivat fiktiota ja pääsisin nauttimaan piakkoin kutkuttavasta elokuvasta mielenkiintoisin ja kammottavin juonenkääntein.

Se, mikä olisi herkullisen kiehtova ja kiinnostava elokuvana, ei sitä ole todellisessa elämässä. Elämä ilman hyönteisiä on sellaisen mittaluokan katastrofi, että en oikeastaan haluaisi edes sitä ajatella. Mutta on pakko. Elämme viimeisiä hetkiä, jolloin vielä voimme toimia ja tehdä jotain asian hyväksi. Vielä on mahdollista kääntää katastrofaalinen tulevaisuus paremmaksi, mutta se tarkoittaa sitä, että on toimittava nyt. Heti. Ei vasta ylihuomenna tai ensi vuonna. Tuntuu hirvittävän pahalta ajatella, että me olisimme se sukupolvi, joka tuhosi maapallon ja sen elämän. Se viimeinen sukupolvi, joka olisi asialle vielä jotain voinut tehdä. Haluatko sinä jäädä historiaan sukupolvena – ihmisenä –  joka ei välittänyt maapallon ja sen asukkaiden tulevaisuudesta?

Minä en halua.

Kuva: Luomulaakson Maria

Viimeinen hetki toimia

Kymmenessä vuodessa hyönteisistä on hävinnyt neljännes ja 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet. Nykyisellä vauhdilla hyönteistuho on totaalinen sadassa vuodessa, kertoo Ylen uutinen. Myös muunlaisia uutisia on häviämisnopeudesta ja suuruusluokasta tullut esiin.

Hyönteistenjoukkokato olisi katastrofaalinen ruokaketjun kannalta eteni se sitten mitä vauhtia tahansa ja tulisi vaikuttamaan ekosysteemiin pahemmin kuin osaamme todennäköisesti edes kuvitella. Nuo pienet otukset, joista useat tuntuvat kesäisin olevan olemassa vain meidän kiusaksemme, ovat kuitenkin korvaamattomia monella saralla ja erilaisten kasvien pölytys ei liene niistä se pienin. Minä ainakin pidän siitä, että saan syödä viinimarjoja ja maistella omenoita. Toki käsinpölyttäminenkin sujuu – olisiko tässä sitten uusi tapa vähentää työttömyyttä? No, sarkasmi sikseen. Voimme varmasti olla yhtä mieltä siitä, että maailma on paljon parempi paikka, jos hyönteiset ovat täällä jakamassa sitä kanssamme. Ne ovat iso osa ruuantuotantoa, mutta myös monien lajien ruokaa. Hyönteisten katoaminen ja jo pelkkä väheneminenkin on valtava uhka koko maapallon ekosysteemille. Baijerilaiset ottivat asian tosissaan ja siellä kansalaisaloitteella halutaan rajoittaa torjunta-aineiden käyttöä mehiläisten elinolojen turvaamiseksi.

Nyt on viimeisiä hetkiä toimia. Meidän ei tarvitse päästä yhteisymmärrykseen siitä, missä ajassa hyönteiset ovat katoamassa. Hyönteistenjoukkokadon aikataulu ei ole minusta se olennaisin juttu vaan se, että niin on tapahtumassa ja nopeasti – ei kannata jäädä kinastelemaan.  Mitä nopeammin me kaikki tartumme toimeen ja alamme muuttaa maailma paremmaksi niin meille itsellemme, lapsillemme kuin hyönteisillekin, sen paremmin ehdimme kääntää muutoksenpyörää parempaan suuntaan.

Toiminnan aika on juuri nyt!

Kuva: Pixabay

Mitä voin tehdä?

Kaiken maailman mönkijät kaipaavat sopivia elinoloja. Yksi suurimpia syitä hyönteisten tuhoon ovat maatalouden hyönteismyrkyt, mm. neonikotinoidit, jotka jäävät maaperään. Myrkkyjen on havaittu leviävän ja niitä on löydetty Saksassa suojelualueiltakin.

Luomu-viljely onkin avainasemassa siinä, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Luomu-viljelyn keinot pitävät maaperän kunnossa ja elinvoimaisena. Kaupasta kannattaakin ostaa ruokapöytään luomutuotteita. Tällä tavalla jokainen meistä voi jokapäiväisillä teoillaan auttaa hyönteisten pelastamisessa. Luomuruokaa löytyy kattavasti jo monista marketeista ja ekokaupoista, mutta myös suoraan luomutiloilta tai vaikkapa REKO-lähiruokarenkaista.

Teollistuva ja kaupungistuva yhteiskunta on tuhonnut tieltään hyönteisille sopivia asuinsijoja, liian tarkkaan siivotut pihat eivät nekään tarjoa hyönteisille sopivia elinoloja. Tässä voimme jokainen kantaa kortemme kekoon, vaikkapa seuraavin tavoin.

1. Jätetään pihoille lehti- ja risukasoja ja annetaan perennapenkkien olla siistimättä syksyllä, jotta ne talven törröttäjinä sitten tarjoavat suojaa monille hyönteisille. Syksyn lehtiä voi ajaa ruohonleikkurilla silpuksi nurmikoille ja luoda siten hyönteisille luonnollisen suojan talvea vastaan.

2. Pihalle voi kylvää upean perhosniityn ja antaa ojanpientareiden täyttyä luonnonkukista – ne ovat monesti niitä ihan parhaita hyönteisiä ajatellen, mutta pihaan voi perustaa pölyttäjille aivan erityisen kukkapenkin, joka houkuttelee pihapiiriin yhden jos toisenkin nälkäisen hyönteisen. Pidetään siis pihasta ja puutarhasta huolta luonnonmukaisin keinoin ja parannetaan samalla ötökkä-ystäviemme elinolosuhteita.

3. Pihalla lahoavat kannot ja vaikkapa nokkosviidakko ovat osa monimuotoisempaa pihaa ja luovat paremmat edellytykset hyönteisten menestyä. Meillä on pihassamme suuri kanto, joka on saanut lahota itsekseen jo monen vuoden ajan. Joka vuosi se muuttaa hiukan muotoaan ja siinä asustelee yksi jos toinenkin pikkukaveri. Samainen paikka on myös pihallamme viihtyvän käpytikan suosiossa. Jättikannon elinkaarta on valtavan  mielenkiintoista seurata!

4. Ötökkähotelleja on hyvä rakentaa ja turvata näin pienten ystäviemme asunto tilanne. Yllä oleva kuva jättimäisestä ötökkähotellista on napattu parin vuoden takaisilta Kevätmessuilta ja tuo on inspiroinut itseäni takapihaprojektimme kanssa suuresti. Viime kesänä saimme rakennetuksi jo useamman ötökkähotelliaihion ja tänä vuonna projekti jatkuu. Suunnitelmissa on täyttää näillä yksi iso talon seinä aivan kokonaan ja se tarkoittaa monen monta hotellia pikkuisille mönkiäisille. Ötökkähotelli on helppo nikkaroida ihan itse, mutta niitä myydään valmiina myös kaupoissa. Ötökkähotellit käyvät hyvin myös kaupunkioloihin.

Hyönteisten katoaminen on koskettanut monia tahoja. Yksi niistä on Jyrkänpesän hunaja, joka toivoo mahdollisimman monen osallistuvan #miljoonaotokkatekoa -kampanjaansa.

Hyönteiskato koskettaa meitä kaikkia, asuinpaikasta riippumatta. Nyt on aika toimia. Miten sinä aiot osallistua hyönteisten pelastamiseen?

Kuva: Pixabay
Ötököiden tulevaisuudesta kirjoittivat myös:


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

puhelimen kuoret


14 Comments

  • Urban Farming

    Neonikotioidit sekoittavat mehiläisten pään, eivätkä tämän vuoksi pysty suunnistamaan ja tekemään järkevää toimintaa. Helsingin Yliopiston agroekologian professori Juha Helenius on tutkinut nimenomaan näitä asioita ja hän totesi luennollamme, että mehiläiset ovat ikäänkuin ”tukka sekaisin” noiden vaikutuksesta. Lisäksi myrkyt vaikuttavat myös maaperän kautta, kuten toteat, monella eri tavalla. Osa kemikaaleista saattavat muuttua hajotessaan jopa myrkyllisemmäksi yhdisteeksi, kuin mitä alunperin olivat, ennenkuin hajoavat kokonaan pois.

      • Marja Iso-orvokkiniityltä

        No jo vain, Suomeen on haettu poikkeuslupaa käyttää neonikotinoideja sisältäviä torjunta-aineita rypsillä ja sokerijuurikkaalla. Eli niitä levitetään vielä täällä vaikka muu Eurooppa ne kielsikin! Samoin esimerkiksi Pariisi on poistanut glyfosaattikäsittelyt julkisesta viheralueiden hoidosta, kun taas täällä se taitaa olla käytössä kaikissa isoissa kaupungeissa.

  • Jovelan Johanna

    Huikea tuo iso hyönteishotelli laventeliniittykattoineen! Kerrassaan ihana! Luen juuri innolla muiden postauksia tästä aiheesta, ja miten hyvä mieli näistä tuleekaan! Tämä sunkin kirjoittama, asiarikas postaus tuo leveän hymyn kasvoille. Onneksi on ihmisiä, jotka välittävät ötököistäkin 🙂

  • Jael

    Hieno ötökkähotelli. Vaikka täällä lämpimän sään tullessa ilmestyvät suuret torakat aiheuttavat minulla inhon puistatuksia niin tiedän että hyönteisetkin ovat tärkeitä (no ehkä ne torakat ei niin paljon…)

  • Emma

    Nokkosten tärkeyttä ei tosiaan voi liioitella, niin tärkeitä ne ovat monen hyönteisen ravintokasvina. Tai no, hyötykasvihan se on kokonaisuudessaan! Torakoista puheen ollen, minulla oli lemmikkinä Madagaskarin sihiseviä torakoita muutaman vuoden ajan. Niiden elämän seuraaminen oli erittäin mielenkiintoista, isona yllätyksenä tuli mm. se miten nirsoja ne mokomat olivat. Vain tietynlainen hillo kelpasi. Oli mielenkiintoista miettiä omia reaktioitaan ja tunteitaan kun joka päivä tarjoili moisille kauhuelokuvien tehosteille vettä ja ruokaa. Sen jälkeen luonnon hyönteisiäkin on katsellut ikään kuin uusin silmin, ei ainoastaan lajeina vaan myös yksilöinä. Hyönteisissä riittää aina uutta opittavaa!

    • Luomulaakson Maria

      Meillä on itseasiassa ihan nokkosviljelmä. Ne päättivät levitä kasvimalaatikkoon ja tuumin, että mikäs siinä. Syödään nokkosta, joten kasvakoon siinä. Helpompi noin kuin yrittää pitää poissa. 😀

      Varmasti on ollut todella mielenkiintoista seurata torakan elämää. Taitavat nuo ötökät osata aina yllättää ja isosti, vaikka pieniä ovatkin!

  • Sanni / Riippumattomammaksi

    Nokkosviidakot ovat muuten todellakin varsinaisia ötökkäparatiiseja! Nokkosista ei monikaan tykkää, mutta kyllä niitäkin kannattaisi edes johonkin pihan perälle jättää rehottamaan.

    Hui, aika karu juttu, että noita torjuntamyrkkyjä on Saksasta löytynyt luonnonsuojelualueiltakin. Minun aivonystyräni eivät oikein osaa käsitellä sitä asiaa, että ruokakasveihin tuupataan myrkkyjä, joiden tehtävä on hävittää elämä pois niiden kimpusta, ja sitten me ihmiset kuitenkin syömme noita samoja kasveja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.