Arki,  Lapset,  Raskaus,  Sairaala

Keisarileikkaus

Kuva_ultra1Keisarileikkaus on jo ihan nurkan takana. Torstaina aamusella olisi suunnattava sairaalalle ja sitten se olisi edessä. Kolmas leikkaus. Asia herättää ristiriitaisia tunteita ja tuo pintaan vuosien takaisia asioita, joista osa on hyvinkin monisyisiä ja kipeitä. Ja samalla on myös tunne onnesta. Joulukuinen kasvokuva meidän pikku onnestamme tuossa vieressä. 🙂

Reilu viikko sitten törmäsin ihmiseen, jolla oli mielipiteitä. Kuin tyhjästä hän alkoi kertoa minulle mielipiteitään äideistä, joiden vauva syntyi leikkauksella. Hän kertoi kuinka luonnoton tapa oli ja kuinka väärin muutenkin. Pystyin tuskin uskomaan korviani, kun tuo ventovieras ihminen tilitti minulle ajatuksiaan tietämättä minusta tai taustastani yhtään mitään. Silti, kaikessa tietämättömyydessään tai ehkä juuri siksi, hän tuomitsi minut täysin.

Olisin halunut sanoa hänelle muutaman mielipiteen itsekin, mutta en pystynyt. Aika meni siihen, että nieleksin itkuani ja yritin ymmärtää, miten joku saattoi olla noin julma ja epäoikeudenmukainen. Kuinka joku tänä päivänä saattoi ajatella yhä noin? Nainen ei tuntunut edes ajattelevan, että jossain tapauksissa leikkaus olisi hyväksyttävä toimenpide. Oli kuin alatiesynnytys olisi se ainoa ja sallittu vaihtoehto. Se toinen olisi vain kuolema.

Oma alatiesynnytyskokemukseni ei ole mitenkään iloinen tai sellainen, jota olisi mukava jakaa synnyttämään menevälle. Se on sellainen kauhukertomus, jolla toiset äidit pelottelevat ensisynnyttäjiä kaikenmaailman vauvapalstoilla. Ja vielä nytkin siihen liittyy asioita, jotka tekevät kipeää. Synnytys on kokemus, jonka toivoisi menevän hyvin. Aina ei kuitenkaan niin käy. Olen kuitenkin iloinen, että nykyään on olemassa vaihtoehtona jokin muukin kuin kuolema.

Toivon hartaasti, että mielipidettään niin vahvasti esiin tuonut nainen saa joskus kokea, että elämässä ei kaikki mene niin kuin suunnitteli. Kaikenlaista sopii toki toivoa ja joskus toiveet toteutuvatkin, mutta toisinaan edessä on jotain ihan muuta. Ehkäpä muutaman vastoinkäymisen jälkeen hänkään ei ole enää niin kärkkäästi tuomitsemassa meitä “väärin” synnyttäviä äitejä.


Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.