Haastattelussa luomupensasmustikkatilan Hannele Mäntyjärvi

Lepomäen luomupensasmustikkatila sijaitsee Jyväskylän kyljessä, Kuohulla. Tilalla on viljelty maata jo 1600-luvulta lähtien ja Lepomäen tila onkin entinen Valtion Kruunun torppa, jonka nykyisen emännän, Hannele Mäntyjärven isovanhemmat lunastivat itsenäiseksi tilaksi 1920-luvun alkupuolella.  Tilaa viljeltiin aktiivisesti aina 1980-luvulle saakka ja sen mailla ovat laiduntaneet niin maito- kuin lihakarjakin.

Pensasmustikan viljely saa alkunsa Lepomäellä

1998 metsittyneitä ja pusikoituneita peltoja alettiin raivata Hannelen ja hänen miehensä Hannun toimesta ja työn tuloksena saatiin istutettua  ensimmäinen hehtaari pensasmustikkaa.  Tuolloin tila oli vielä tavanomaisessa viljelyksessä, mutta pari vuotta sitten tila siirtyi luomuun, sillä vaakakupissa painoivat niin  halu tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa kuin parempi kilpailukyky kiristyvillä markkinoilla, sillä pensasmustikkaa tuodaan paljon ulkomailta Suomeen. Luomu vastasi näihin ja moniin muihinkin toiveisiin.

Pensasmustikka oli luonteva vaihtoehto tilan kivisille pelloille. Lisäetuna esimerkiksi mansikkaan nähden oli, ettei pensasmustikan kasvustoja tarvinnut uusia muutaman vuoden välein. Suomessa pensasmustikka oli tuolloin vielä melko tuntematon eikä sitä edelleenkään paljon viljellä – tähän lienevät syynä suuret perustamiskustannukset ja se, että satoa joudutaan odottelemaan neljästä viiteen vuotta.

Pikku hiljaa hehtaarin kokoinen viljelysala on kasvanut ja käsittää nyt lähes neljän hehtaarin alan.

Luomutilan arkea asiakkaineen

Arki luomutilalla kolmen lapsen kanssa sisältää paljon työtä. Luomumustikan viljely on sesonkiriippuvainen ala, mutta pitkin kevättä ja kesää riittää tekemistä pelloilla ennen kuin sato on kypsynyt ja  valmis korjattavaksi.

Lepomäen pensasmustikat kuuluvat monen S-marketin sekä Prisman pakastemarjavalikoimaan ja Keski-Suomen kaupoista sitä saa myös tuoremarjana. Mainittava on sekin, että jos mielii saada tuoretta pensasmustikkaa ja tilalle on liian pitkä matka eikä satu asumaan lähelläkään Keski-Suomea niin toimittaapa Lepomäen tila mustikkaa matkahuollonkin kautta asiakkailleen. Hyvä lisäpalvelu pensasmustikanystäville!

Hannele kertoo, kuinka mukavaa on, kun vuosien varrella tutuksi käyneet asiakkaat tulevat jälleen noutamaan jokavuotisen marjasatsinsa suoraan viljelijältä ja samalla rupatellaan mukavia. Pitkät asiakassuhteet ovatkin arjen rikkautta. Joskus  käy niin, että vuosia tilalla käynyt asiakas ei jonain kesänä ilmaannukaan ja Hannelelle nousee huoli, onko jotain vakavaa mahdollisesti sattunut. Asiakkaisiin kiintyy.

Luomupensasmustikan haasteet

Lepomäellä, ihan niin kuin kaikilla tiloilla, ollaan huolissaan, jos kasvustoihin iskee tauteja, joita ei luomuviljelyssä voisi torjunta-aineilla torjua. Ainakin toistaiseksi asiat ovat kuitenkin sujuneet mallikkaasti ja kasvustot ovat terveitä ja hyvin voivia ja jaksavat tuottaa makoisaa sinistä marjaa niin isäntäväen kuin asiakkaidenkin iloksi.  Huoli sadosta on kuitenkin aina olemassa.

Hannele toivoisi kovasti, että luomulannoitteitakin tehtäisiin monipuolisemmin myös liuoksina , jolloin niiden käyttö ja levittäminen olisi nopeampaa ja helpompaa tihkukastelujärjestelmän avulla. Se säästäisi työaikaa ja helpottaisi maatilan vaativaa arkea.

Mäntyjärven perheestä kaikki pitävät kovasti pensasmustikan mausta ja se oli yksi lisävaltti viljeltävää kasvia valittaessa. Iänikuista keskustelua pensasmustikan ja metsämustikan eroista Hannele ei välitä käydä. Nehän ovat aivan eri marjatkin! Silti Hannele harmittelee, että joskus törmää ihmisiin, joilla on valmiiksi ennakkoasenne pensasmustikkaa kohtaan ja tämä vaikeuttaa osaltaan myös markkinointia ja asettaa sille omanlaisiaan haasteita.

Hannele innostuu kertomaan pensasmustikan ominaisuuksista. Kotimaisten lajikkeiden jalostuksessa on käytetty metsämustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja pensasmustikkaa ja hän kertoo, että pensasmustikalla on kyky tuottaa hedelmäsokeria jäätyessään. Lisäksi napakka kuori laajentaa marjan käyttömahdollisuuksia sulaneenakin. Pensasmustikka kelpaa koristeluun vielä pakastamisen jälkeen, toisin kuin metsämustikka. Lisäksi pensasmustikalla on monen lapsiperheen korkealle arvostama ominaisuus: se ei sotke oikeastaan ollenkaan ja niinpä lapsetkin voivat huoletta napsia näitä makoisia herkkupaloja. Pensasmustikka onkin varsin helppokäyttöinen ja käytännöllinen marja.

Ruoantuotanto tulevaisuudessa

Hannele, ihan niin kuin moni muukin kotimainen viljelijä, on huolissaan kotimaisen ruuan tuotannosta. Hän pohtii niin ihmiskunnan ruuan saantia kuin sitäkin, että ruoka ei kaupungeissa kasva.

Maaseudun pitäisi pysyä elävänä ja tuottavana ja tämä pitäisi mahdollistaa mm. ylläpitämällä maaseudun palveluja. Ruoka kauppoihin ei tule tyhjästä, jonkun se täytyy kasvattaa.  Maaseutu työllistää paljon ihmisiä ja siksi onkin tärkeää, että  kauppojen hyllyiltä päätyisi ihmisten ostoskoreihin mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoa.

Hannele itsekin suosii luonnollisesti kotimaista luomutuotantoa ja toimii ostoksissaan monesti maku edellä. Hänen, kuten monen muunkin mielestä luomu maistuu paremmalta. Lisäksi se on ravinteikkaampaa.

Hannelen puheesta huomaa, että maaseutu on hänelle rakas ja tärkeä eikä hän halua nähdä sitä asumattomana ja ränsistyneenä käyttökelvottomaksi. Hän toivoo tulevaisuudessa enemmän arvostusta ruuantuottajille ja että ihmiset huomaisivat maaseudun hyvät puolet.  Hän toivoisikin, että enemmän ihmisiä muuttaisi maaseudulle ja että nykyihmiset ymmärtäisivät paremmin omavaraistalouden merkityksen.

Nyt, kiireisimmän satokauden keskellä, on vielä kesäisiä päiviä jäljellä. Hannele kertoo, että tila osallistuu ensi viikonloppuna (lauantaina 27.8.2016) pidettävään Suomen luonnon päivään, jolloin tila pitää ovensa auki ja ihmiset pääsevät tutustumaan tilaan ja tekemään ostoksia. Hän toivottaakin vierailijat lämpimästi tervetulleiksi.

Pian satokauden jälkeen alkavat syystyöt ja lepomäkiset pääsevät ihastelemaan värienloistoa, kun mustikkapensaat pukevat yllensä syksyasunsa kuin tanssiakseen viimeisen kerran auringon kelmeissä säteissä ennen vaipumistaan talviunille.

Kuvat: Lepomäen Tila /Hannele Mäntyjärvi

---

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.