Elämää ilman lisäaineita - ja kipuja

Tämä postaus on saanut odottaa aivan liian kauan. Aikomukseni oli jo kirjoittaa aiheesta aikaisemmin, mutta enpä sitten saanut aikaiseksi.

Itse jätin lisäaineet pois samoihin aikoihiin, kun aloitimme luomun. Itse olen syönyt välillä muutakin kuin luomua, mutta lisäaineisiin en ole pahemmin koskenut – paitsi jouluna ja se sitten tuntuikin siltä… Eli tulossa on siis omakohtaista kokemusta lisäaineista, mutta ensin hiukan taustaa.

Olen kärsinyt yli 15 vuotta – eli noin puolet elämästäni – säryistä käsissä, käsivarsissa ja jaloissa ja voin kertoa, että ei ole kivaa olla kipeä joka pirun päivä ja jaksaa tehdä kaikkea, kun jokainen sormien koukistus sattuu enemmän kuin sormien paikaallaan pitäminen. Lääkärissä olen asian vuoksi käynyt enemmän kuin muistan. On otettu reumakoetta aina uudelleen ja uudelleen ja eihän siinä ole koskaan mitään näkynyt. Kädet on kuvattu usemamman kuin kerran. Ja lopputulos on aina ollut sama: Emme tiedä mistä tuo johtuu. Joskus vain on noin. Ja sen kanssa on sitten ollut pakko elää. Särkylääkettä on yleensä aina tarjottu mukaan. Kiitos vain, mutta olisi mukavaa hoitaa itse syytä eikä oiretta.

Lisäaineettoman ruuan myötä kivut ovat kadonneet. Kädet eivät nakerra jatkuvasti ja jalat toimivat ihan toisella tavalla. Nivelrikkoa ei lisäaineeton ruoka tietenkään poista, mutta helpottaa kyllä kummasti! Jouluna, jolloin en ollut asiasta kovinkaan tarkka, kivut palasivat. Tulipa hyvä muistutus asiasta ja varmistuipa myös, että alkuperäinen diagnoosini oli oikea. Niin se vain on, että yhdellä kerralla ei asiaa voi uskoa ja eikös kaikissa tutkimuksissa pidä asia toistaa useamman kerran. 🙂

Niin kauan kun syö lisäaineetonta ruokaa kivut pysyvät poissa. Ja täytyy sanoa, että elämä on todella paljon ihanampaa ilman kipuja. Maailmakin on heti paljon valoisampi paikka, kun ei tarvitse elää jatkuvan, nakertavan säryn kanssa. Kuinka moni muu mahtaakaan kärsiä samankaltaisista oireista ilman, että saa apua?

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.