Kierrätys,  Koti,  Kuluttaminen,  Siivous

Autotallin raivausta

Autotallin raivaus alkoi muutama päivä sitten. Se onkin ollut jo pitkään todella kamalassa kunnossa, kun sinne on heitelty sisään milloin mitäkin ja tavaraa oli oikeasti jo aivan liikaa. Piti siis normaalin siivouksen lisäksi päättää, mitä heitetään pois, sillä kaikki tavarat eivät yksinkertaisesti voineet enää sinne takaisin päätyä tai autotallin työpöydälle ei mahtuisi tekemään enää yhtään mitään ikinä. Olimme jo kovasti kaivanneet mahdollisuutta autotallin työpöydän käyttöön.

Autotallin raivausta

 

Pari päivää vierähti lajitellessa kaikensortin remonttikampetta ja löytyipä autotallin uumenista myös ovi, joka oli otettu pois paikoiltaan. Sen tilalle oli jo reilu vuosi laitettu paljeovi, jotta säästettiin tilaa ja saatiin uudet ratkaisut “leipomossani” toimimaan. Ratkaisu on ollut varsin hyvä, mutta valitettavasti sitä samaa ei voinut sanoa vanhan oven säilytyksestä. Ovi vei tilaa autotallissa aivan tokuttomasti ja tulimme nyt siihen tulokseen, että emme sitä enää säästä vaan se saa lähteä kohti oikeaa jätepistettä kaatopaikalla. Vähän kirpaisee hukata hyvää tavaraa, mutta niin se on, ettei kaikkea voi eikä pidäkään säästää – paitsi jos nauttii siitä, että talon joka nurkka on väärällään tavaraa. Itse ainakin pidän enemmän siitä, että ympärillä on myös tilaa eikä tarvitse kompastella tavaroihin ja huonekaluihin. Liika tavara tuntuu kamalalta ja siivoaminenkin helpottuu, kun tavaraoiden välissä mahtuu heiluttelemaan niin imuria kuin moppiakin.

Myönnettävä kuitenkin on, että meilläkin sitä tavaraa on aivan liikaa. Ei kuitenkaan kaikenlaista tavaraa. Esimerkiksi vaatteita meillä ei ole paljon tai liikaa kuten monessa nykyperheessä tuntuu olevan.

Meillä ylimääräinen tavara onkin enemmän sellaista “tällä-voisi-vielä-joskus-ehkä-tehdä-jotain” tavaraa. Sitä on kertynyt mummini kuolinpesästä, isäni muutosta, veljeni muutosta, omista remonteista ja ties mistä muualta. Olenkin sanonut jo useamman vuoden ajan, että nyt ei kenenkään sovi hetkeen aikaan muuttaa tai kuolla tai me emme ehdi setviä autotalliamme ikinä. No, ihmiset ovat kiitettävästi noudattaneet tätä toivomusta. 😀

Hetki pitää vielä puurtaa, jotta saadaan asiat päätökseen, mutta kaatopaikkakuorman  kasvaessa alkaa tilanne näyttää hetki hetkeltä valoisammalta.  Tai siis eihän enää pidä puhua kaatopaikasta vaan jäteasemasta, jossa kaikki lajitellaan oikeisiin lokosiin eikä vain heitetä isoon kasaan niin kuin muistan lapsuudessani tehdyn, kun käytiin kaatopaikalla viemässä lasti. Niin ne asiat ovat menneet eteenpäin ja lokkejakaan ei noilla jäteasemilla näe kuten näki lapsuuteni aikaisilla kaatopaikoilla. Kiva niin.

Autollista löytyi myös vajaita purkkeja ties mitä aineita. Osa oli kuivunut ja kelpasi sitten sekajätteeksi, mutta osa pitää kiikuttaa asianmukaiseen kierrätyspisteeseen, koska sisus on haitallista eikä sitä saa hävittää tavallisen kotitalousjätteen seassa. Onneksi jäteasemalla on näillekin oma piste ja ne saa kiikuttaa sinne ihan ilman maksua. 🙂 Aika harva asia nykymaailmassa on ilmaista – hyvä, että tämä on, sillä pelkäänpä, että ympäristölle haitallisia aineita, energiansäästölamppuja yms. päätyisi luontoon muuten entistäkin enemmän.

Kaikki esiin kaivamamme tavara ei onneksi päätynyt jäteasemalle vaan osa sujahti Fidaan ja joitain päätyi UFFin laatikoihin. Alkoi tuntua olo paremmalta. Viikonloppuna jatketaan ja lisätään tuota onnellisuuden tunnetta.

Liika tavara sen sijaan ei tee ketään onnelliseksi.


web counter



Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.




4 Comments

  • Käsityökaista

    Siitä mekin olemme hyvillämme, että voi viedä kierrätykseen ja suurin osa vielä ilmaiseksi. Samanlaista tavaran vähentämistä ja nurkkien siivousta on täällä tehty jo useampi vuosi.

    Kun kerran vuodessa käy romppeensa läpi, niin aina voi siinä kohtaa pistää kiertoon ne, mitä ei ole vuoteen tarvittu :). En muista, että olisimme koskaan kaivanneet mitään jälkikäteen.

  • Maria/Luomulaakso

    On kyllä fiksu idea käydä kamppeet läpi kerran vuodessa. Pitää ehkä ottaa oppia sanoistasi ja olla lykkäämättä seuraavaa kertaa. Tuo autotalli on vain aina sellainen kamala paikka, jonne on niin helppo hävittää käsistään kaikki sellainen, jolle ei tiedä mitä tekisi. Onneksi sinne ei koskaan laiteta autoa. 😀

    Harvemmin niitä pois heitettyjä tosiaan kaipaa. Tosin kerran tässä keväällä sadattelimme hetken aikaa yhtä viime vuonna pois heitettyä levyä, jolle olisi juuri sillä hetkellä ollut todella paljon käyttöä – keksittiin kyllä ratkaisu olemassa olevalla tavaralla, mutta tuo kyseinen levy olisi ollut nopeampi ja helpompi ratkaisu.

  • Sari

    Juuri tuota “tätä voi joskus jossakin tarvita” -tavaraa on meilläkin siivottu. Ja kun noilla ulkoriveillä on kokoa, niin on tavaramäärälläkin.. Kierrätykseen saadaan onneksi paljon tavaraa, mutta kaatopaikkakuormaakin kertyy. Palkitsevaa on nähdä siisti ja avara tila. Kanalan suuliosa saatiin tänään siivottua ja ihmettelinkin isännälle, että tuntuupa tila nyt suurelta. 😀

    • Maria/Luomulaakso

      Kiva, että näin muillakin. Olisi kurjaa olla ainoa, joka ei osaa päästä tavaroistaan eroon ajallaan. 😀 Ja oikeassa olet – siivottu tila näyttää aina ihanalta ja tunne valmiiksi saadun työn jälkeen mahtava. Kiitos kommentistasi, Sari. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.