Arjen touhuja

Viime aikoina kotitöiden tekeminen on ollut hiukan haasteellista. Pikkuinen ei pahemmin suostu nukkumaan päiväunia, mutta yöunia vedelläänkin sitten helposti 12 tuntia ja joskus ylikin. Eihän sitä tuollaisilla yöunilla enää päivällä jakseta nukkua! Muutenkin poika on ollut ihanan hyvin nukkuva lapsi. Yöllä ei hirveästi  tarvitse heräillä ja nekin vähät heräämiset joita on hoituvat nopeasti, kun lakanoihin hävinnyt tutti saadaan kaivettua suuhun ja pikkuinen käpertyy takaisin kainalooni nukkumaan.

Puutarhakärpänenkin on päässyt puremaan ja samaa vauhtia ilmojen lämpenemisien kanssa alkaa multasormea syyhyttää ja olisi ihan pakko saada jotain multiin kasvamaan. Jos edes vähän basilikaa! Ongelmana on se, että pieni ikiliikkuja, joka ei viihdy enää missään paikallaan vipeltää joka paikassa ja näpeltää ihan kaikkea mihin vain ylettyy ja taimet olisivat juuri sellaisella herkullisella korkeudella. Muutaman purkin voisin saada mahtumaan vähän ylemmäs, mutta parin vuoden takaista taimiarmeijaa ikkunalaudoille ei kyllä tänä keväänä saada, vaikka vähän sellaisesta tuossa yhdessä vaiheessa uskalsin haaveilla. Päätin kuitenkin, että ei tehdä elämää vaikeammaksi kuin se on. Ei ole kovin mukavaa juosta toisen perässä jatkuvasti kieltämässä.

Tällä viikolla meille kotiutui uusi liesi. Vanha liesi oli päässyt tiensä päähän ja odottaa nyt pihalla eteenpäin kärräämistä. Uusi liesi on ollut aivan uskomattoman ihana ja mikä parasta siinä kaikki toimii! Nyt vasta huomasi kuinka huonosti oli vanha toiminut! Uusi hella on siitäkin syystä ihana, että se on reilusti nopeampi ja lapsiturvallinen. Vanhan valurautalieden tilalle tuli nimittäin induktio ja täytyy sanoa, että ei yhtään kyllä kaduta! Liettä meillä käytetään varmaan eniten kaikista kodinkoneista, joten on enemmän kuin mukavaa, että se on hyvä ja toimiva. Erityisen iloinen olen ”Hannu ja Kerttu-uunista”. Uusi uuni on ihanan suuri ja sinne mahtuu nyt paljon ihanuuksia yhtäaikaa! Lapsetkin ovat hyvin innostuneita uudesta keittiökamppeesta – etenkin vanhin lapsista, joka haluaisi todenteolla alkaa opetella ruuanlaittoa eikä vain leipomista. Pikkuisen iltapuuroa keitellessäni ovat lapset jonoksi asti avustamassa. Uuden hellan säädöt ovat kovin kiinnostavia ja minun työkseni jääkin vain kauhan varressa oleminen, kun lapset huolehtivat hienosäädöstä.

Täytyy sanoa, että arki on taas askeleen erilaista. Taaperoikäisen kanssa kotityöt sujuvat eritavalla kuin isompien ja päivärytmi rakennetaan nyt enemmän pienimmäisen ehdoilla.

Illat ovat ihan oma juttunsa. Pieni ei nukahda silloin kun sanotaan ja pitäisi vaan sitten kun nukuttaa. Meidän onneksemme uni tulee kuitenkin yleensä lähes samalla kellonlyömällä. Ilta on  ihan erityislaatuinen iltaimetyksineen ja leikkeineen. Jos ei pikkuinen ole vielä rinnalle nukahtanut niin leikitään hetki hassuja leikkejä, kikatetaan ja halaillaan. Siihen on sitten hyvä nukahtaa ja aamulla taas herätä uusiin touhuihin. Hymyssä suin.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.