Lihaton lokakuu ja miksi me emme sitä vietä

Lihatonta lokakuuta vietettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2013. Itse en ole viettänyt sitä vielä kertaakaan. Moni on kysynyt miksi. Pidänhän ekoblogia ja lihaton lokakuu on tärkeä merkkipaalu syksyssä. Ymmärrän yskän – ja Lihattoman lokakuun idean. Silti en osallistu.

Lihaton lokakuu ja miksi me emme vietä sitä

Ymmärrän, miksi lihatonta lokakuuta vietetään. Ymmärrän, että se herättää ajattelemaan erilaisia lihantuotannon epäkohtia, kulutetun lihan määrää ja ilmastonmuutosta. Silti en jaksa siitä innostua.

Itse ajattelen, että lihattoman kuukauden sijaan pidän huolen, että koko vuosi sujuu järkevästi liha-asioissa. Syömme lihaa kohtuu tasaisesti ympäri vuoden – no, jouluna on piikki joulukinkun muodossa. Koska kulutamme lihaa järkevissä määrin ympäri vuoden en koe tarvetta osallistua lihattomaan kuukauteen. Kuluttamamme liha on eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Samassa paketissa on siis huomioitu sekä ympäristö että kotimainen, eettinen tuotanto.

Totta on, että moni syö lihaa liikaa vuoden mittaan ja sen ongelmiin on varmasti hyvä herätellä aina aika ajoin. Nykyiset kulutusmäärät ovat huimia menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Jos vuonna 1950 luullista lihaa kului 29 kg per henkilö niin vuonna 2017 kului jo huimat 81 kg. (Lukuihin voi lähemmin tutustua täällä.) Muutos on melkoinen ja varmasti on syytä puuttua siihen paljonko kulutetaan, mutta myös siihen, minkälaista lihaa kulutetaan. Luomu on erinomainen vaihtoehto.

Kiinnittämällä huomiota lihan laatuun ja määrään torjutaan ilmastonmuutosta. Eikä lihan järkevä kuluttaminen poista sitä seikkaa, että ruokalautaselle päätyy ja pitääkin päätyä runsaasti kasvikunnan tuotteita. Juureksia, perunaa, palkokasveja – tietenkin mahdollisimman kotimaisia vaihtoehtoja ja meillä vielä lähes poikkeuksetta luomua.

Itse pidän Lihattoman lokakuun suurimpana ongelmana sitä, että kuukauteen ei lihaa käytetä lainkaan eli tuottaja, joka lihaa tuottaa ei siis saisi myytyä grammaakaan lihaa yhden kuukauden aikana. Tämähän siis olisi tilanne, jos kaikki Lihattomaan lokakuuhun osallistuisivat, mutta nytkin kuukausi vaikuttaa, vaikka kaikki eivät mukana olekaan. Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni, mutta ihan yhtä lähellä on myös kotimainen luomutuotanto. Arvostan suunnattomasti heitä, jotka meille ruokaa tuottavat – oli se sitten lihaa tai kasvista. Huolissani seuraan myös sitä, kuinka kaupassa lihahyllyyn on jäänyt tässä kuussa enemmän punalaputettuja tuotteita. Kun niille ei löydy kotia, päätyvät ne lopulta jätteeksi ja se vasta kurjaa onkin. Se ei ole ekoteko millään asteella. Näistä syistä valintani on tämä.

Lihaton lokakuu on kohta ohi, mutta ruokaa laitetaan senkin jälkeen. Toivottelen siis kaikille ekologista ja sopivan lihaista vuodenjatkoa.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.