Haastattelussa WWOOF Finlandin koordinaattori Heini Rosvall
Jo aiemmin kirjoitin blogissani WWOOF Finlandista, jonka konsepti kokonaisuudessaan ihastutti minua suuresti ja myönnettävä on, että WWOOF Finlandin koordinaattorin, Heini Rosvallin kokemukset WWOOFauksesta olivat omiaan vain lisäämään innostustani!
Hänen elävät kertomuksensa omista kokemuksistaan saisivat kenet tahansa muuttamaan kesälomasuunnitelmansa löhölomasta kohti maaseudun elämää sekä uusia kokemuksia ja ystäviä. Voisihan WWOOFamista ajatella vaikkapa seikkailulomana!
Lontoon ihmisvilinästä lammaspaimeneksi
Heini Rosvall lomaili Lontoossa 2011, kun hänen ystävänsä kertoi pariskunnasta, joka oli tehnyt WWOOFauksesta elämäntavan itselleen. Ei mennyt kauaa, kun Heini tunsi löytäneensä oman juttunsa – palaavansa taas juurilleen ja saavansa yhteyden luontoon sekä arvomaailmaansa keskellä Lontoon ihmisvilinää.
Heini työskenteli kolmella erilaisella tilalla Australiassa ja ihan ensiksi hän suuntasi matkansa kohti luomutilaa, jossa kasvatettiin kukkia. Maatila oli maalla sanan varsinaisessa merkityksessä ja sieltä oli tunnin ajomatka ruokaostoksille. Tilalla ei toiminut puhelin ja juomavetenä käytettiin sadevettä.
Kukkien lisäksi tilalla oli myös lampaita, jotka aiheuttivat paljon päänvaivaa ja lisätyötunteja. Heini kertookin huvittuneena, kuinka ne karkailivat tuon tuostakin aitojen raoista ja illat kuluivat taskulamppujen välkkeessä, kun eksyneitä lampaita haalittiin takaisin. Onneksi kukat sentään olivat paikallaan pysyvämpää sorttia!
Lampaiden paimennuksen lomassa ehti myös nauttimaan lenkkeilystä ja Heini kertookin, että lenkkiseurana hänellä oli monesti kymmenittäin kenguruita, jotka nekin nauttivat metsälenkeistä vähintään yhtä paljon kuin hän itse.
Hevostilalla WWOOFatessaan Heini pääsi tekemään kaikkia hevostallin töitä aina lannanluonnista hevosten hoitoon. Lisäksi kaikkien hevoskirjojen tapaan Heini sai viettää yönsä hevostallissa kissa ja hevoset seuranaan.
Yrttitilastakin Heini sai Australiassa kokemusta ja pääsi oppimaan, kuinka paljon hellää huolenpitoa kasvit todella vaativat. Työ ja uusien asioiden oppiminen oli mielenkiintoista. Tilalla ei ollut puhelinta tai nettiä ja illat kuluivat yhteisen illallisen merkeissä ja omassa sopessa kirjaa lukien. Australiassa koetut asiat ovat tänäkin päivänä osa Heiniä.
Suomesta Ruotsiin ja Tanskasta Saksaan – polkupyörällä
Paljon maailmaa kiertänyt Heini on joutunut pohtiman matkailun eettistä näkökulmaa ja hän ratkaisi asian varsin kätevällä tavalla. Jo pidemmän aikaa hän on yhdistänyt vapaaehtoistyöt matkailuunsa. Niinpä Heini on ollut mukana auttamassa ihmisiä mm. New Orleansissa Katrina-pyörremyrskyn jälkeen ja moni muukin maa on käynyt tutuksi erilaisissa vapaaehtoistöissä.
Heini sai myös idean kunnostaa käytetyn polkupyörän ja ajella sillä Ruotsiin ja sieltä sitten Tanskan läpi Saksaan.
Tuolla reissulla hänen pysähdyspaikkoihinsa kuului mm. kaunis Ödeshögin kaupunki. Heini WWOOFasi siellä ihanan pariskunnan luona ja auttoi heitä rakentamaan talon puuhun, koska perheen isäntä sellaisesta kodista haaveili. Samaisella reissulla Heini pääsi myös kaivamaan ankkalampea ja kunnostamaan tilan päärakennusta sekä ratkaisemaan kadonneiden kananmunien arvoituksen. Mysteerin ratkettua olikin sitten syötävä kananmunia niin aamiaiseksi, lounaaksi kuin päivälliseksikin, sillä kanojen piilopaikasta löytyi munia aikamoinen keko!
Auringon painuessa mailleen Heini lämmitti vettä pienen tupansa kamiinalla, hengitti raikasta yöilmaa ja ihaili tähtikirkasta taivasta.
WWOOF rikasti elämää
Heini kertoo WWOOFauksen myötä oppineensa paljon niin luomumaataloudesta kuin toisista kulttuureista. Sekä totta kai myös itsestään. Hän sanookin WWOOFauksen olevan parhaimpia kokemuksiaan ikinä ja hän kokee tehneensä palveluksen niin tilallisille, mutta ehkä ennen kaikkea itselleen.
Se, että voi olla avuksi toisille, auttaa heitä tilan töissä, tutustua heidän kulttuuriinsa ja jakaa kokemuksiaan ja tarinoitaan illan hämärtyessä, avartaa maailmankatsomusta.
Kaikki nämä asiat ovat olleet myötävaikuttamassa Heinin elämäntaipaleella ja olivat myös sysäys siihen, että hänestä tuli WWOOF Finlandin koordinaattori. Työ kuulostaakin olevan hänelle ihan sydämen asia. Harva pääsee samalla tavalla yhdistämään oman kokemuksensa, intohimonsa ja halun muuttaa maailmaa askel kerrallaan.
Heini kertoo pyrkivänsä tuomaan WWOOFin lähemmäs vapaaehtoisia ja tilallisia. Hänen omakohtaiset kokemuksensa järjestöstä sekä WWOOFin kansainvälisestä toiminnasta tehty opinnäytetyö toimivat inspiraationa Heinin työssä ja auttavat häntä luomaan uusia tapoja tuoda WWOOFia ihmisille tunnetuksi.
Heinistä huokuu loppumaton innostus ja energia hänen kertoessaan WWOOFista sekä viettämästään ajasta eri tiloilla.
Tänäkin vuonna Heini jatkaa tutuksi tullutta tapaansa lomailla. Kesäkuukaudet kuluvat paljolti WWOOFaten niin Ranskassa, Saksassa kuin täällä Suomessakin. Ranskan tiloilla Heini toteaa haastavaksi kielitaidon, sillä Ranskassa puhutaan pääasiassa vain ranskaa. Onnekseen hän kuitenkin löysi tilan, jossa osataan hiukan myös englantia. Varmaa kuitenkin on, että tämän kokemuksen jälkeen Heinin kielitaito on karttunut myös ranskan osalta. WWOOFauksen yksi hyvistä puolista onkin kasvava kielitaito!
Ekologisuus näkyy arjessa
Heini sanoo aina uskoneensa lauseeseen ”every little helps”. Hän korostaa, että jokainen meistä voi omilla pienilläkin teoillaan tehdä maailmasta taas piirun verran paremman paikan ja jokainen voi olla osana sitä muutosta, jonka haluaa maailmassa nähdä. Heini tuntuukin sisäistäneensä ajatuksen hyvin ja toimivansa sen mukaan.
Heinille ekologisuus ja luomu ovat tärkeitä omassakin elämässä. Hän haluaa valita luomua, kestävämpiä tapoja matkustaa arjessa ja lomalla. Kierrättäminen ja tavaroiden lainaaminen ovat Heinille tärkeitä arvoja. Hän harkitseekin perinpohjaisesti tarvittavia hankintoja ja tuunaa mielellään mm. vanhoja vaatteita.
Heini tuumii ekologisuuden olevan todella laaja käsite. Hän sanoo sen olevan ”luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin tiedostamista ja huomioon ottamista omassa toiminnassa, mutta sen lisäksi se on toisista ihmisistä ja itsestään välittämistä, ns. kokonaisuuden hahmottamista ja yhteiseen hyvään pyrkimistä.”
Heini on positiivisen toiveikas puhuttaessa luonnon ja ihmisen välisestä yhteydestä. Hän toivoo sen säilyvän ja kehittyvän, sekä kiinnostuksen aitoon, puhtaaseen ruokaan lisääntyvän. Heini arvostaa niin lähi- kuin luomutuotantoa ja toteaa, että WWOOF Finlandin kaltainen toiminta tukee pientiloja ja luomumaataloudesta kiinnostuneita.
Hän toivoo, että pystyy työnsä puolesta edistämään ja tukemaan luomutilojen tekemää arvokasta työtä. Vuosi vuodelta lisääntynyt luomun kysyntä ja tarjonta jaksavatkin aina ilahduttaa Heiniä.
Kuvat: Heini Rosvall ja WWOOF Finland.
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
4 Comments
60luvunnahkahousut.com
Olipa mielenkiintoinen postaus! Ja koko tää WWOOH-juttu. Kävin tutustumassa noihin tiloihinkin joista kerroit tuolla aiemmassa.
Mua on aina kiinnostanut tämäntapainen vapaaehtoistyö mutta koskaan en ole saanut aikaan lähteä mihinkään. Taas se into iski 🙂
Ihanaa että tällaista on olemassa <3
Maria/Luomulaakso
Kiva kuulla, että postaus oli mieleinen. Kiitos. 🙂
WWOOFin lumoissa ollaan täälläkin, joten hyvin ymmärrän intosi! 🙂 Toivottavasti pääset vaikkapa jo tänä kesänä toteuttamaan unelmia ja WWOOFaamaan jonnekin!
Veera | Oranssia
Voi että, kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja inspiroivalta! Ihana haastattelu! 🙂
Maria/Luomulaakso
Kiitos, mukava kuulla, että toimi inspiraation lähteenä. Sitten vain ensi kesänä WWOOFaamaan! 🙂