Belle Modeste toteuttaa unelman

Moni lukijoistani tietää viehtymykseni historiallisiin vaatteisiin.

Nykyvaatteista en  ole pahemmin koskaan piitannut ja niin kauan kuin muistan, olen ihastelut niin keskiaikaisia houppleand-pukuja kuin viktoriaanisen ajan turnyyreitä sekä 50-luvun lennokkaita kellohelmoja – noin ihan vain muutaman mainitakseni.  Lienee selvää, että  pukuhistoria on ollut aina lähellä sydäntäni, mutta – toisin kuin ystäviäni – ei nykymuoti sen sijaan kiinnostanut edes kouluaikoina.

Yksi menneen maailman kiinnostavista asioista on korsetti. Tuo paljon parjattukin kapistus, joka jakaa tänä päivänäkin mielipiteitä. Todellisuudessa korsetti on varsin mukava päällä ja  oikein tehtynä turvallinen ja miellyttävä pitää. Ja onpa moni selkävaivainen saanut avunkin korsetista. Eikä se todellakaan ole kadonnut kartalta, vaikka ei enää samalla tavalla yleinen vaatekappale olekaan. Yllätävän moni ystävänikin kyseisen kapistuksen omistaa ja  moni heistä on teettänyt sen juuri Belle Modestella.

Nykyisin taitavat korsetit olla enimmälle osalle tuttuja lähinnä vanhoista elokuvista ja monelle lienee syöpynyt mieleen klassinen kohtaus Tuulen Viemää-elokuvasta, jossa Mammy kiristää Scarlettin korsetin ennen Twelve Oaksin juhlia.

Belle Modeste totetuttaa unelman

Helsingistä ja Turusta löytyvä Belle Modeste oli minulle jo tuttu useamman vuoden takaa – olinhan ostanut sieltä aikoinaan viuhkoja, jollaisia en ollut mistään muualta onnistunut löytämään. Samaisella kierroksella olin huomannut mahdollisuuden tilata mittatilauskorsetin, mutta vielä silloin en asian eteen mitään tehnyt. Ajatus oli kuitenkin jäänyt vuosiksi elämään jonnekin syvälle muistin sopukoihin – kunnes se sitten tänä keväänä heräsi eloon.

Niille, jotka eivät Belle Modestea paremmin tunne, kerrottakoon kyseisen liikkeen olevan ehkäpä paras  mittatilauskorsetteja valmistava yritys Suomessa. Jo 2004 vuodesta saakka ovat lukuisat asiakkaat saaneet kokea Belle Modesten vankkumattoman ammattitaidon ja onpa liikkeessä syntynyt mm. Sofi Oksasen Linnan Juhlien puku vuonna 2009. Belle Modestella on myös näppärä verkkokauppa. Huomionarvoisa seikka on sekin, että yritys kantaa huolta  planeetastamme ja käyttää lähes poikkeuksetta eurooppalaisia tavarantoimittajia sekä ympäristömerkittyjä tuotteita aina kuin se on mahdollista.

Viime viikolla astuin aimo askeleen lähemmäksi unelmani toteutumista ja minusta otettiin Helsingin liikkeessä mitat ihan ikiomaa korsettia varten. Luulen, että menee hetki jos toinenkin, että opin sen itse ylleni pukemaan ja sopivasti kiristämään. Voi olla, että tarvitsen alkuun auttavan käsiparin ennen kuin omat sormet tottuvat löytämään oikeat nyörit.

Miksi minä haluan korsetin

Korsetista olen siis haaveillut varmaankin noin puolet elämästäni, ehkäpä kauemminkin ja erityisen paljon viimeiset neljä vuotta, jolloin olen joutunut käyttämään lääkinnällisiä tukisukkia sairastamani veritulpan vuoksi. Reisipituiset tukisukat eivät  pysy aina ylhäällä ja hankkimani sukkanauhaliivitkään eivät jaksa paksuja ja hyvin tiukkoja sukkia ylhäällä kunnolla pitää vaan sukkanauhaliivi alkaa pikkuhiljaa valua alaspäin, koska se hiukan venyy ja antaa siten periksi ja lopputuloksena on polviin kivuliaasti ryppäytyneet sukat. Voin kertoa, että tilanne on kaukana mukavasta ja jos sukkia ei pääse kohtuu nopeasti korjaamaan alkavat ne painaa entistäkin ikävämmin ja estävät verenkiertoa, vaikka niiden tarkoitus olikin sen tehostaminen.

Olen aikanani kokeillut myös virallisia tukisukan pitimiä, joissa menee vyötärön ympärillä sellainen muovinen tarranauha vyö, johon on kiinnitetty sukkanauhat. Sukat kyllä pysyivät ylhäällä, mutta itse vyö oli niin kova ja kamala käytössä, että en sitä hirveän montaa kertaa pitänyt. Vyön reuna nimittäin rikkoi ihonkin, vaikka laitoin vyön aluspaidan päälle.

Toinen seikka, joka kannusti korsetin hankintaan, olivat jatkuvat olka-, niska-, ja päänsäryt. Alunperin olin ajatellut, että sitten kun lapsiluku on täynnä ja imetykset imetetty niin suuntaisin pienennyttämään rintani ja pääsisin sitä kautta eroon kivuliaasta vaivasta, jota rintaliivien olkaimet vain pahensivat, mutta neljä vuotta sitten esille tullut veritulpille altistava geenivirhe pisti miettimään leikkausta ihan uudelta kantilta, sillä ei tuntunut mielekkäältä tehdä jotain sellaista, joka voisi aiheuttaa uuden veritulpan. Kyseinen leikkaus ei kuitenkaan ihan  pikku juttu olisi. Riski veritulpan uusimiseen oli liian suuri. Toki varmistin ensin paristakin eri lähteestä olisiko korsetti minulle turvallinen vaihtoehto juuri veritulppariskin vuoksi, mutta kunhan en mitään tight lacingiä alkaisi harrastaa, olisi kaikki kunnossa.

Ja toki iloitsen myös siitä seikasta, että vihdoin, reilun 20 vuoden jälkeen unelmani toteutuu. Ei ihan merkityksetön seikka toki sekään!

Belle Modestessa mittojen otossa

Viime viikon keskiviikkona suuntasin kulkuni läpi ruuhkaisen Helsingin ja olin muodikkaasti (?) kahdeksisen minuuttia myöhässä, vaikka tapanani on olla aina ja kaikkialla ajoissa. Ruuhka oli kuitenkin ollut niin suuri, että vaikka aikaa oli varattu matkaan ruhtinaallisesti, ei se siltikään riittänyt ja niinpä saavuin liikkeeseen suuresti pahoitellen myöhästymistäni. Vastaanotto  liikkeessä oli kuitenkin epätäsmällisyydestäni huolimatta niin iloinen ja ystävällinen, että oma harmitukseni myöhästymisestä kaikkosi aika pian, kun ei sielläkään kukaan minulle vihoitellut. Päinvastoin.

Tarkkojen kysymysten jälkeen aloitettiin mittojen otto ja lähempänä loppu kuuta onkin sitten ensimmäinen sovitus ja jos sen jälkeen ei uutta sovitusta tarvita, niin ei aikaakaan, kun saan kotiutua uuden vaatekappaleeni kera.

Ilokseni sain kokeilla yhtä liikkeen valmiskorseteista ja sain hiukan tuntumaa siihen, millainen se omani sitten tulisi olemaan. Korsetti  oli aivan uskomattoman ihanan tuntuinen, kuin toinen iho.

Maltan tuskin odottaa, miltä varta vasten minun mitoilleni tehty mahtaa tuntua, koska Belle Modesten valmistama valmiskorsetti oli sekin jo varsin täydellinen. Voi kun kuukausi menisi vikkelästi!

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.