Laatikkopuutarha, Puutarha, Yhteispostaussarja

Laatikkopuutarhasuunnitelmat

4 toukokuun, 2020 / 17 Comments

Kevät on mennyt tänä vuonna hiukan eri tavalla kuin aiemmin, mutta puutarhapuuhat ovat silti olleet mielessä. Etäopetus ja uudenlainen arki ovat vieneet aikaa suunnitelmilta ja sama tulee jatkumaan meidän perheessämme aina toukokuun loppuun saakka, sillä meiltä ei kouluun mennä, koska perheessämme on riskiryhmäläisiä.

Viime vuonna harkoista syntyi pölyttäjäpenkki, jonka kevääseen heräämistä nyt odotellaan.

Lähtötilanne tänä vuonna

Pihalla odottavat harkot rakentajaansa ja tuntuukin, että kevät on luvattoman pitkällä eikä uuden kasvimaan rakentamiseksi ole tehty vielä oikeastaan mitään. Kohtalaisen varmaa on, ettei tänäkään kesänä meillä vielä kummoisia viljellä, mutta jotain jo kuitenkin. Pikku hiljaa hyvä tulee, vaikka sydän onkin pakahtua innosta päästä upottamaan sormet uuteen tuoksuvaan multaan.

Multaa meillä on tällä hetkellä vino pino säkeissä. Viime vuonna ostetut multalavat ovat talvehtineet talon päädyssä ja tänä kesänä saadaan ainakin osa laatikoista rakennetuiksi. Suunnitelmat ovat matkan varrella hioutuneet. On mietitty, onko pääpaino viljelytilassa vai ulkonäössä, kun laatikot kuitenkin ovat todella hallitseva elementti pihallamme. Aikani pohdittuani tulin siihen tulokseen, että jonkinlainen kompromissiratkaisu lienee paikallaan, sillä uudet laatikot eivät saa olla kamalan näköisiä eivät estää pihalla kulkemista kohtuuttomasti. On nimittäin kurjaa, jos laatikoiden vuoksi joutuu esimerkiksi kottikärryillä ylettömästi kiertelemään. Toimivuus, ulkonäkö ja viljelytila saivat siis antaa tilaa toinen toisilleen ja tällä hetkellä tuntuu, että viimeisin suunnitelma voisi olla oikeasti toimiva. Josko toukokuussa päästäisiin rakentamaan ja tehdessä muutetaan suunnitelmia, jos tilanne vaatii….tai tulee uusi vieläkin parempi idea!

Vanha laatikkopuutarha kolmisen talvea sitten sekä näkymä viime kesältä laatikoiden purkamisen jälkeen.

Veikkaa, että multaa ei ole vielä riittävästi, mutta lisänä on myös aimo annos kompostia sekä osittain jo maatunutta syksyn lehteä, josta tulee laatikoihin pohjimmainen kerros. Siihen päälle sitten multaa ja kompostia. Jos osa laatikoista jää vielä tyhjäksi niin luulenpa, ettei niihin vielä tänä kesänä multaa saada vaan saavat jäädä odottamaan ensi kevättä.

Rakennussuunnitelman ensi metrit

Ensimmäinen suunnitelma, joka ei kuitenkaan miellyttänyt silmää ja hankaloitti kulkemista.

Laatikkopuutarhasuunnitelmat lähtivät ensin liikkeelle mahdollisimman paljosta viljelytilasta, joka tietysti on aina hyvä lähtökohta. Selvisi kuitenkin pian, että maksimoitu tilankäyttö ei olisi ehkä se mukavimman näköinen tai edes käytännöllisin ratkaisu ja koska kyseessä on alue, joka aukeaa silmien eteen heti olohuoneesta, ei ehkä olisi ihan mukavaa, jos maisema rumentuisi. Niinpä piti hiukan vetää henkeä ja tuumia uudelleen. Uusi suunnitelma olikin jo paljon kauniimpi ja toimivampi, sillä laatikoiden välit olivat riittävät kulkemiselle eikä tarvitsisi pelätä raapaisevansa rikki kompressiosukkaansa laatikonnurkkaan.

Suunnitelmien edetessä lähdettiin myös miettimään mahdollista laatoitusta laatikoiden väliin sitten joskus tulevaisuudessa. Tätä vaihtoehtoa silmällä pitäen laatikoiden väliksi muodostui joko 60 cm tai 90 cm, joista 90 cm tuntui mukavammalta niin kottikärryjen kuin yleisen kulkemisenkin kannalta. Ei ole mukavaa, jos joutuu puikkelehtimaan ja mieleen tuli sekin, että 90 cm on parempi, mikäli laatikoiden väleihin laitetaan kiipeilytila köynnöksille ja ripustustilaa amppeleille.

Suunnitelmat saavat oikean muodon

Viime vuonna rakennettu etupihan laatoitus (harmaa alue kuvassa) pelasti meidät hiekan kulkeutumiselta sisään. Jätevesiremontissa myllätty piha oli näin saatu ainakin melkein korjatuksi ja muutaman harha askelen jälkeen alkoi lopullinen suunnitelma saada muotoa, kun uudet suunnitelmat alkoivat nivoutua mukavaksi jatkumoksi jo olemassa olevien rakennelmien kanssa.

Kuvassa oleva pieni neliönmallinen laatikko putosi pois lopullisesta suunnitelmasta aiheuttamansa ahtauden vuoksi.

Yllä oleva kuva oli vähällä toteutua, mutta se mikä näytti paperilla hyvältä ei sitä itse paikalla ollut. Pieni neliönmallinen laatikko poistettiin lopullisesta suunnitelmasta, sillä tilasta tuli sen myötä liian ahdas ja kaksi pystysuoraa laatikkoa pitenivät jonkin verran, vaikka alun perin olimme ajatelleet puiden olevan raja, jonka yli eivät laatikot menisi. Pidennys kuitenkin sopi pihaan eikä tukkinut niiden ohi kulkevaa polkua samoin kuin oli edellinen laatikko tehnyt, joten pituutta oli hyvä lisätä hiukan.

Viime kesänä rakennetun laatoituksen viereen tulevat harkot nousevat korkeammalle kuin muut seinät laatikoissa, sillä idea on saada niistä tehdyksi jonkinlainen muuri. Katsotaan, kuinka suunnitelma etenee ja onnistuu.

Laatoituksen viereen rakennetaan ”muuri”, josta tulee samalla kahden laatikon takaseinä. Kuvassa näkyy jo tulevan laatikon muoto, kun maahan on merkitty laatikon äärirajat.

Muurin korkeus olisi vähintään 90 cm ja laatikoiden korkeus n. 60 cm. Vähän olen haaveillut, että muurille voisi laittaa keväällä kasvamaan pensaskrassia ja talvella siihen saisi vaikkapa valosarjan, joka toisi hiukan valoa pimeälle pihamaallemme.

Laatoitukselta pujahdettaisiin aukon tai portin läpi laatikkopuutarha-alueelle ja itse aukon yli rakennettaisiin jonkin sortin säleikkö, jota pitkin voisi viiniköynnös kiipeillä ja toivottavasti se tulevina kesinä tuottaisi muutaman rypäleenkin.

Muurissa kiinni olevat laatikot ovat erimallisia kuin muut ja etenkin tuo L-kirjaimen muotoinen laatikko on hiukan haastava hoidettava. Kulma on nimittäin aika syvä ja olenkin pohtinut, että laittaisinko siihen vaikkapa jonkin pienen omenapuun kasvamaan. Puun juurelle voisi istutella yrttejä ja vaikka kehäkukkaa. Jos puu ei syystä tai toisesta menestykään, niin kokeillaan jotain muuta. Puutarhassa mukavaa onkin juuri se, että voi kokeilla erilaisia ideoita. Vain mielikuvitus (ja budjetti) ovat rajana.

Lopullisesta kuvasta jäi uupumaan talon ja laatikkopuutarhan välissä kulkeva kaareva polku, joka vielä edellisessä kuvassa oli mukana. Yhden laatikon sisään jää vanha kanto.

Muurille rakennettavien laatikoiden ja pystysuorien laatikoiden väliin jäävä alue on haastava. Se ei ole tasainen ja siinä on useassa kohdassa juuria. Juuret tulevat oletettavasti aiheuttamaan haasteita myös muissa rakennusvaiheissa. Haaveilen, että tuohon väliin saisi kuitenkin jonkinlaisen tasaisen käytävän kulkemaan laatoituksilta pystysuorille laatikoille ja ehkäpä niiden ympärillekin saisi jotain, joka tekisi kulkemisesta tasaisen. Kipeät jalat arvostaisivat sitä kovasti. No, polkua mietitään sitten toisena kesänä, sillä tänä kesänä tehdään pääasiassa laatikoita, mutta pidetään mielessä tulevaisuuden suunnitelmatkin.

Uuden laatikkopuutarhan ohessa pitäisi laittaa kasaan myös hyönteishotellit, joista iso osa odottaa vielä kiinnittämistä seinään ja osa on vasta rakennusvaiheessa. Voi olla, että tämä(kään) kesä ei taas riitä vaan tekemistä on enemmän kuin kesäpäiviä. Onneksi on seuraavakin vuosi.

Myös nämä blogit osallistuivat yhteispostaukseen ja kertoivat suunnitelmistaan ja kuulumisistaan:

Ku Ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/05/04/suuntana-omavaraisuus-2/

Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=4399

KASVUVYÖHYKE 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/05/unelmana-omavaraisempi-elama-polyttajat.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-polyttajat-ja-elainvauvat/

KASVUVYÖHYKE 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=1047

NORJA

Kalastaja kuivalla maalla https://morgenstjerna.blogspot.com/2020/05/kaikkien-kesien-aiti.html

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

17 Comments

Pingback:

4 toukokuun, 2020 at 9.01

Tilusten esittely ja taimikasvatuksen edistyminen | Laura eli Javis
Pingback:

4 toukokuun, 2020 at 9.42

Suuntana omavaraisuus - ku ite tekee
Pingback:

4 toukokuun, 2020 at 10.50

#suuntanaomavaraisuus 2020 osa 5 - Tsajut
Jovelan Johanna

4 toukokuun, 2020 at 11.00 Vastaa

Onpa siellä huolellisesti tehdyt ja tarkkaan pohditut suunnitelmat. Ne taatusti kannattavat! Tuo, että kasvatuslaatikoiden välissä pääsee kulkemaan kunnolla kottikärryjen kanssa, on omasta mielestä tosi tärkeä asia. Siihen me kompastuttiin ihan alussa täällä, laatikot meni liian likeelle toisiaan ja osa toisiinsakin nähden niin hankalasti, että sekä huolto että liikkuminen oli hankalaa. Sitten kun takapihaa päästiin ihan oikeasti tasoittamaan ja laittamaan kunnolla, sekin asia korjattiin. Sitä kokemattomuuttaan ja innoissaan ei osaa kaikkea ottaa huomioon, mutta nopeasti sen sitten huomaa, kun menee metsään 😉 Isojen laatikoiden tyhjentäminen mullasta ei ole ihan pikkujuttu, joten tuollaiset kunnon suunnitelmat kaikilta kanteilta pohdittuna säästää kyllä monelta harmilta ja vaivalta jatkossa 🙂
- Luomulaakson Maria
  
  1 kesäkuun, 2020 at 8.57 Vastaa
  
  Ensimmäistä kertaa olimme näin järjestelmällisiä ja se oli kyllä hyvä idea. Harkkolaatikoita ei enää noin vain siirrellä. Nämä ova ikuisia ja on kurjaa jos lopun aikaa joutuu kottikärryillä kiertelemään.
marketta

4 toukokuun, 2020 at 14.52 Vastaa

Onpas teillä hienot suunnitelmat ja huolella tehdyt! Toista se on täällä… =’D Mutta joo, on tärkeätä, että laatikoiden väliin jää tilaa kulkemiselle. Ahneus äkkiä tekee liian ahtaat välit ja se ei ole kyllä hyvä!
- Luomulaakson Maria
  
  1 kesäkuun, 2020 at 8.59 Vastaa
  
  Vähän on kyllä kirpaissut jättää tuo iso väli laatikoiden väliin. Isompi istutustila on niin houkutteleva, mutta pitää yrittää muistaa, ettei harkkolaatikoita sitten enää noin vain siirrellä. Mukavuus ja käytettävyys pitää olla kohdillaan.
Emma

4 toukokuun, 2020 at 17.44 Vastaa

Vau tuota suunnitelmaa! Laatikoiden sijoittelu on kyllä sellainen juttu ettei varmasti mene aika hukkaan jos tarkkaan miettii miten ne laittaa. Niiden siirtäminen ei kuitenkaan ole ihan pikkujuttu. Meillä on onneksi tässä suhteessa helppoa kun on tasan yksi paikka mihin laatikot voi laittaa ja ne menevät juuri niille kohdille mihin ne mahtuvat ja sopivat 😀 Mutta tuumailin kyllä samoin että kulkureitit on hyvä jättää väljiksi, ajattelin että kuljen edestakaisin laatikoiden väliä kaksipyöräisten kottikärryjen kanssa ja tarkistan että tilaa oikeasti riittää kärryillekin. Voihan niihin laatikoiden viereen laittaa sitten vaikka perunaämpäreitä tms siirreltäviä asioita jos näyttää että tilaa on ihan liikaa.

Tuskin maltan odottaa että näkee tuon pölyttäjäpenkin keskikesällä <3
- Luomulaakson Maria
  
  1 kesäkuun, 2020 at 9.01 Vastaa
  
  Ei meilläkään kyllä lopujen lopuksi ollut kovin montaa oikeasti hyvää vaihtoehtoa noille laatikoille. Ei ainakaan sellaista, joka olisi ollut oikeasti kaikinpuolin toimiva. Ja veikkaan, että näiden laatikoiden joukkoon mahtuu vielä irrallisia suuria ruukkuja, laastipaljuja, ämpäreitä….mita milloinkin tarvitaan. Kasvatusinto on kova keväällä. 😀 Ja itsekin odotan kovasti pölyttäjäpenkin näkemistä täydessä kasvussa. Onneski ei ole aivan kamalasti tullut talvituhoja.
Satu / Villa Kotiranta

4 toukokuun, 2020 at 18.33 Vastaa

Hienolle näyttävät teidän suunnitelmat! <3

Täällä lavat roiskaistiin tontin alalaitaan ekana kesänä talon ostettuamme – siis ennen kuin edes talon remonttia oltiin kunnolla aloitettu ja asuttiin vielä vanhassa talossa parin kilometrin päässä – ja ne ovat nyt kuudetta vuotta kovassa käytössä. Haaveissa parin vuoden päästä, kun alimmat lavat alkavat mennä huonoiksi, uusia lavat ja samalla tehdä vähän isompi remontti koko lavatarhaan, joten innolla jään seuraamaan, miten teidän projekti etenee ja millainen lopputuloksesta tulee! <3
- Sorakukka
  
  8 toukokuun, 2020 at 7.24 Vastaa
  
  Omat lavani kaipaisivat myös ehostusta. Ne on rumia mutta hyödyllisiä. Suunnitelmia pitäusi väkertää paperille mutta kiire tuntuu painavan päälle. Teillä näyttää sujuvan kivasti tämä projekti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
- Luomulaakson Maria
  
  1 kesäkuun, 2020 at 9.05 Vastaa
  
  Suunnitteleminen auttaa kyllä aina. Aiemmin ei olla näin tarkkoja tehty, mutta kyllä oli nyt paikallaan nämä väkertää. Voi olla, ettei rakentaminen olisi sujunut ihan niin hyvin ilman niitä.
Lauri Pietikäinen

8 toukokuun, 2020 at 12.39 Vastaa

Olipas selkeä ja perusteellinen selvitys laatikkopuutarhuroinnista. Tosi hyvä siitä tulee. Vaikka paljon askaretta riittää. Oikea asene, ettei liikaa stressaa. Omavaraisuus ei saisis muodostua taakaksi eikä rasitteeksi eikä pelkästään tekemiseksi. Oleminen siis ja ihan vaan oleilu ja omien saavutusten kehuminen , niistä nauttiminen, on tärkeää. Fokusoi välistä myös siihen mitä olen jo saanut aikaiseksi sen lisäksi mitä olisi tehtävä.
Oletko suunntellut mitä kasveja tuohon muuriin, siis monivuotisia, vaikkapa köynnöksiä laittaisit pehmentämään.
Ja mahtuisiko jotain pientä ikivihreää tai muuta monivuotista laatikoiden sekaan ilman että häiritsisi liikkumista. Puitahan teilllä reunoilla onkin mukavasti.
Hyvää alkavaa kesää sinne etelään.
Hieno blogi
- Luomulaakson Maria
  
  1 kesäkuun, 2020 at 9.10 Vastaa
  
  Oli kyllä todella hyvä idea tehdä suunnitelma. Kokonaisuus on niin suurikin. Olen tuuminut, että tänä vuonna muuriin tulee ainakin pensaskrassia ja persiljaa ehkä vähän lobeliaakin. Ja luulen, että tämä paikka tulee käytetyksi samalla tavalla tulevaisuudessakin. Ikivihreä kyllä kiehtoisi, mutta en ole oikein ehtinyt edes ajatuksissa vielä noin pitkälle. Kohta pitää hengähtää ja tuumia. 🙂 Ja kiitos. Ihanaa kesää sinne teillekin. 🙂
Maija

25 kesäkuun, 2020 at 13.37 Vastaa

Todella hyvältä vaikuttaa tuo lopullinen suunnitelma – jään mielenkiinnolla odottelemaan lopputulosta! Meilläkin oli juuri pienet maanrakennusprojektit käynnissä meidän puutarhassa, kun pistimme mieheni kanssa meidän penkat uusiksi, mutta meillä ei tarvinnut suunnitelmaa onneksi hankkia. Puutarhatyöt kyllä aina yllättää, koska niissä on loppujen lopuksi niin paljon hommaa! Toisaalta lopputulos on sitten myöskin aina kiva, kun on viimeistelty piha.
- Luomulaakson Maria
  
  29 kesäkuun, 2020 at 19.46 Vastaa
  
  Nyt ollaan jo aika hyvässä vaiheessa, vaikka vielä on tehtävää ennen kuin ollaan valmiita. Ja pikkuisen muuttuivatkin suunnitelmat matkalla. 🙂 Ihanaa nähdä lopputulos sitten, kun kaikki on lopulta valmista .
Pingback:

1 marraskuun, 2020 at 21.21

Suuntana omavaraisuus 2020, pölyttäjät ja eläinvauvat - Korkeala