Edwardiaanisen ajan pusero – ainakin melkein
Viime päivinä ompelukone on surissut ja sormen päät saaneet osansa neulasta, kun ompeluvalo on onneton ja silmät ristissä yrittää saada neulan painumaan oikeasta kohdasta kankaan lävitse. Dressmannilta hankittu alelaaripaita on saanut ihan uuden elämän ja siirtynyt ajassa reilut 100 vuotta taaksepäin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein näin suuren muutoksen valmiiseen paitaan, mutta lopputulos on aikamoisen hyvä, vaikka itse sanonkin! Matkanvarrella oli kyllä yksi kohta, jossa epätoivo alkoi käydä aika suureksi, mutta yhden kohtalaisesti nukutun yön jälkeen sekin saatiin ratkaistua.
Hihat olivat oletetustikin helpommat tehdä kuin tuo kaulus. Ja ensi kerralla homma sujuu varmasti vähemmillä purkamisilla. Pitsi kaulukseen on muuten bongattu kirppikseltä! Hihan pitsi on ostettu kangaskaupasta, mutta osa materiaalista on siis hankittu käytettynä. Ja nyt, kun tiedän paremmin, mitä haluan/tarvitsen voin etsiä niitä enemmän juuri kirpputoreilta! Parempi niin sekä ympäristölle että kukkarolle! Muokattavia kauluspaitoja kirppiksiltä löytyy muuten ihan kiitettävästi! Ja vieläpä ihan hyväkuntoisina! Pari viikkoa sitten löysin lyhythihaisen Jousipaidan valmistaman paidan, joka kaiken kukkuraksi oli käyttämätön! Hintana oli vain 4 euroa! Tuo paita ei kuitenkaan sattuneesta syystä päätynyt minulle pilputtavaksi vaan luovutin sen ihan suosiolla miehelleni 🙂
Ja ihan vain mainintana lopuksi: Harsiminen kannattaa. Sillä säästää aikaa, vaivaa ja säästyy hermojaraastavalta purkamiselta…..Harsimatta jättämäisellä ei siis säästä aikaa. Äitiä kannattaisi joskus kai kuunnella ainakin himpun verran enemmän… 😀
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
