Kuinka jätevesiasetus muutti arkea: Osa 3

Umpisäiliöratkaisulla rakennettava jätevesiratkaisu häämötti yhä edessämme ja pohdittavaksi pääsi sekin seikka, kuinka paljon vettä on oikeastaan pakko kuluttaa.

Pyykit ja astiat on pakko pestä ja luulenpa, että peseytyminenkin on aika tärkeä juttu, jos ei aio muuttua ympäristölleen hajuhaitaksi. Mutta kuinka paljon tuohon kaikkeen minimissään tarvitsee vettä? Sitä piti pohtia hiukan tarkemmin ja koska kokeilemalla oppii parhaiten, alkoi kokeilumatkamme kohti vähävetistä arkea.

Pesulla kesämökkityylillä

Nopeasti huomasimme, että suihkussa ei ole pakko käydä. Itse asiassa suihkuttamalla saa vettä helposti menemään todella paljon hukkaan (Pari vuotta sitten katsoin Motivan sivuilta, että vettä kului noin 60 litraa 5 minuutin suihkussa). Suihkussa vettä lorisee nopeasti eikä kaikkea voi todellakaan käyttää hyödyksi. Niinpä esiin kaivettiin kesämökiltäkin tuttu ratkaisu: pesuvati ja kauha, jokaisen umpisäiliöllisen talouden pelastus.

Lisäksi kannattaa toki hankkia vettä säästäviä suihkupäitä ja hanasuuttimia lähes kaikkiin kodin vesihanoihin ja suihkuihin.

Astioiden pesu ei taloudessamme olisi ongelma tulevaisuudessakaan, sillä astianpesukonetta ei meillä ole ollut ainakaan kymmeneen vuoteen, joten käsipelillä jatkettaisiin edelleen meni siihen sitten paljon tai vähän vettä koneeseen verrattuna. Entäpä sitten pyykinpesu? Miten ihmeessä sen kanssa selvittäisiin? Ratkaisu oli oikeastaan aika yllättävä ja se alkoi siitä, että muisteltiin, kuinka muutama kymmenvuosi sitten pyykkiä pestiin.

Pulsaattoripesukoneella se mummikin pyykkinsä pesi

No, ihan ensiksi oli mummi pessyt pyykkiä käsin, mutta se on aikamoisen työlästä hommaa enkä todellakaan ollut ajatuksesta innostunut, sillä vaikka mummini pesikin koko perheensä pyykit aluksi käsin, niin minä en niin halunnut tehdä. Sen verran kokemusta käsinpesusta minulla on, että kauhulla ajattelen sitä, että pitäisi koko perheemme pyykki liinavaatteita myöten siten pestä. Varmaan siinäkin hommassa kyllä oppisi tekemällä nopeammaksi ja etevämmäksi. Mielikuvitus lähti ehkä hiukan laukkaamaan tässä vaiheessa ja näin jo itseni avannon äärellä paukkupakkasessa sormet punaisina pyykkiä pesten. Ei kiitos siis käsinpesulle isommissa määrin, vaikka ei avannossa talvipakkasella enää tarvitsisikaan tuota tehdä.

Seuraava vaihtoehto oli jo parempi ja asiaan tutustuttuamme päätimme, että tulevaisuudessa saisi kotimme pyykinpesuosasto siirtyä suunnilleen 50-luvulle, kun kodinhoitohuoneeseen ilmestyisi pulsaattoripesukone, jollainen mummillanikin oli aina kuolemaansa saakka. Mummini aikaisista koneista poiketen nykyiset versiot saavat vedet sisäänsä suoraan letkusta –  halutessaan sen voi toki täyttää myös perinteiseen tapaan ämpärillä.  Noin 70 litralla onnistuu pesemään ja huuhtomaan kaksi 6 kg koneellista pyykkiä (pulsaattorissa pitää vain muistaa, ettei pese liian erivärisiä koneellista peräkkäin, jotta valkopyykki ei saa väriä vaikkapa punaisista tai mustista pyykeistä) ja välillä hiukan enemmänkin, kun aika uudella superhienolla pesukoneellamme samaan määrään pyykkiä kului noin 110 litraa. Luulenpa, että samainen laite todennäköisesti myös paistaa sunnuntaipaistin sekä pullaa, mutta pesuohjelmien paljoudesta johtuen emme ole noita nimenomaisia ohjelmia vielä löytäneet ja käyttäneet. ;)Tavallisesti käytössä nimittäin on ollut vain suunnilleen kolme ohjelmaa ja loput vaihtoehdot ovat edelleenkin tuiki tuntemattomia, mutta jos jonkinlaista nappulaa tuossa avaruusaluksen kojelautaa muistuttavassa ohjelmavalikossa on.

Pulsaattoripesukoneessa on mukana vain kaikki tarpeellinen eli pari pesuohjelmaa, namikka pesuajankestolle sekä linkous. Siis todellakin vain se, mitä oikeasti pyykinpesussa tarvitaan. Ja jos minulta kysytään niin pulsaattori pesukonetta kokeilleena voin sanoa, ettei se ole mitenkään paha vaihtoehto nykyiselle valoja välkyttävälle ja piipittävälle pesumasiinallemme.

Monille pulsaattori on tuttu kesämökiltä ja sinnekin se on varsin hyvä vaihtoehto. Pulsaattoreita myydään yhä tänäkin päivänä, tosin uudet versiot ovat muovisia ja kevyitä siirrellä. Myös vanhoja isoäidinaikaisia pulsaattoreita on myynnissä mm. kirpputoreilla.

Millaista arki nyt on ja millaista siitä oikein tulee?

Varmaa on, että arki muuttuisi ja paljon, jos pihaan umpisäiliöt todella tulevat. Jäädyttävän käymälän päivittäinen tyhjennys vie muutaman minuutin aikaa eikä se ole paljon. Kynnys homman aloittamiseen onkin ihan muualla kuin ajankäytössä. Tyhjennys ei ehkä ole maailman hohdokkainta hommaa, mutta jäädyttävää pyttyä tyhjentäessä voi miettiä vaikka niitä säästettyjä juomakelpoisia vesilitroja, joita olisi vesivessalla tullut viemäriin vetäneeksi. Arjessa tuleva muutos näkyneekin varmasti eniten juuri siinä, että pyykinpesu ja suihku muuttuvat hiukan monimutkaisemmiksi ja enemmän aikaa vieviksi.

Joka tapauksessa olimme onnellisia siitä, että arkiset asiat oli nyt saatu ratkaistuksi ja meillä oli suunnitelmat valmiina. Toivottavasti näistä meidän pohdinnoistamme  ja kokemuksistamme on apua jollekulle toisellekin.

Muutama ajatus tulevaisuudesta, joka saattaa sittenkin toteutua ilman umpisäiliöitä

Vaikka ekologiset ratkaisut ovat lähellä sydäntäni ja jotenkin olen oikeastaan nauttinut tästä parin vuoden rupeamasta, jossa olemme hioneet arkeamme aste asteelta ekologisemmaksi, niin harmaidenvesien umpisäiliöinti tuntuu kuitenkin yhä aika hurjalta ja todella kalliilta toimenpiteeltä.

Tuskaisena ajattelen niitä kaikkia eläkeläisiä, lapsiperheitä ja eri syistä vähävaraisia ihmisiä, jotka ovat tämän saman asian edessä eikä tiedotuskaan jätevesiasioista kaikilta osin ole välttämättä ihan parasta. Moni asia on ihmisten oman aktiivisuuden varassa, niin kuin toki yleensäkin.  Ihmisten kanssa jutellessa olen huomannut, että paljon on kiinni ihan tuuristakin. Minkä tahon kanssa sattuu asiaansa hoitamaan  ja kuka tietää mitäkin. Kaikilla ei ole sitä viimeisintä tietoa eri jätevesiratkaisuista.

Oli ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi sitten mikä tahansa, maksaa se aina suuren summan rahaa, joten sitä toki toivoisi, että ratkaisu olisi aina se omalle tontille paras, huolettomin ja totta kai edullisin myös pitkällä aika välillä.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jätevesisuunnittelijaan kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä, vaikka ratkaisu vaikuttaisi kuinka yksinkertaiselta ja selkeältä tahansa, siis silloinkin kun tulossa oleva vaihtoehto on sellainen, ettei jätevesisuunnittelijaa tarvitse.  Jätevesisuunnittelijoilla on kuitenkin osaamista ja yleensä se alan viimeisin tieto ja taito. Se voi olla juuri se ratkaiseva palanen sinunkin jätevesiratkaisuissasi etkä joudukaan asentamaan pihaasi niitä kirottuja umpisäiliöitä, joita monelle alueelle tunnutaan tarjoavan ainoana vaihtoehtona.

Meidän pelastavan polkumme pää pilkahteli oikeastaan jo pari vuotta sitten Kevätmessuilla, kun bongasimme yrityksen, jolla saattoi olla juuri kaipaamamme ratkaisu ja samalla reissulla löytyi myös jätevesisuunnittelija. Meni vain hyvä tovi vielä sen jälkeen ennen kuin kaikki asiat varmistuivat ja alkoivat selvitä. Yksi selvitettävistä seikoista oli se voimmeko aivan varmasti luopua vesivessasta kokonaan ja pysyvästi.

Seuraavassa postauksessa kerronkin, miten me saimme kuin saimmekin jättää umpisäiliöllisen tulevaisuuden taaksemme ja mitä oikein tulee tilalle. Sen verran voin jo paljastaa, että ratkaisu on Suomessa valmistettu ja se täyttää jätevesilain ankarimman vaatimustason. Luulen, että tässä on ratkaisu monelle jätevesiratkaisujen parissa painivalle. Pysykäähän kuulolla!

Muut tähän mennessä julkaistut postaukset jätevesiremonttiimme liittyen pääset lukemaan täältä.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.