Tutkimuksia sairaalalla

Alkuviikko vierähti yhden lapsen kanssa sairaalalla erilaisissa tutkimuksissa. Jalat ovat hällä reistailleet syksyn mittaan siinä mittakaavassa, että useampi tutkimussuunta nytkähti nyt liikkeelle, kun särky ja turvotus jälleen uusivat. Osa poissulkemismielessä toki, mutta äidille nousee toki aina huoli, kun tarvitaan testejä edes poissulkemismielessä. Huoli lapsesta on kova ja kurjaa on katsoa kun toinen on kipeä.

Nyt jännitetään koetuloksia. Ultran tulokset jo saimme, mutta nyt menee huomiseen verikoetulosten kanssa. Luultavaa on, että nekin ovat puhtaat, mutta reumaakaan ei voi sulkea pois ennen kuin testitulokset ovat kädessä.

Tänään istuimme taas sairaalan käytävillä hiljaisina. Ennen emme niin hiljaisia olleet, mutta nykyisin tuntuu, että sairaalareissut painavat meitä kaikkia. Muistot nousevat mieleen, vaikka kyseessä olisi vain rutiinikäynti. Pienimmäisemme iho ratkeaa ihottumalle aina sairaalavisiitin aikana ja jälkeen. Ilmeisesti hän stressaa vieläkin melkein neljän vuoden takaisia tapahtumia. Isommat ovat vain hiljaisia ja vaipuvat omiin oloihinsa. Se, että turvallisuudentunnetta ravistellaan kunnolla ei tasaannu hetkessä, jos kunnolla ihan koskaan. Syvällä sisällä on aina se tunne, että asiat voivat hetkessä kääntyä päälaellee ja yleensä juuri silloin, kun on huokaissut, etteihän tässä mitään hätää ole. Niinpä me elemme nyt epätietoisuudessa yhden vuorokauden ajan. Kukapa äiti ei olisi huolissaan, kun omaa pienellä on asiat huonosti.

Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.

Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.