Herkutteleva lukutoukka kirjamessuilla
Tiedättekö sen tunteen, kun maailma on hetken aikaa lähestulkoon täydellinen? Sellainen se nimittäin oli koko Messukeskuksen kirja- sekä viini ja ruokamessujen ajan.
Messut, jotka yhdistävät niin ruuan kuin kirjatkin ovat liki täydelliset. Ne ovat pala taivasta, josta ei koskaan soisi joutuvansa pois.
Suurien tunteiden vyyhti
Sunnuntaina minulta kysyttiin messukeskuksessa, mikä oli ollut parasta. Autuas ilmeeni taisi kertoa kaiken tarvittavan enkä ihan heti osannut edes eritellä kaikkea näkemääni ja kokemaani. Kaikki olivat yhä sisälläni sellaisessa suloisessa sekamelskassa, että tuntui äärettömän vaikealta nimetä parasta asiaa tai ainakaan vain yhtä.
Tunnelma Messukeskuksessa hipoi niin lähellä täydellisyyttä, ettei sitä lähemmäksi täydellisyyttä taida voida päästä. Ja omat päiväni olivat sen mukaiset, vaikka unohdinkin ostaa yhden fantasiakirjasarjan kolme osaa. Joka puolella tunnelma oli iloinen ja rento. Ihmiset juttelivat keskenään ja kaikesta näki, etten ollut ainut joka viihtyi paremmin kuin hyvin niin kirjamessujen kuin viini ja ruokamessujenkin puolella.
Niinpä torstai, lauantai ja sunnuntai kuluivat yhdessä hujauksessa nauttien niin sielun kuin ruumiinkin ravinnosta. Herkuttelin mm. italialaisella jäätelöllä. Makumaailma vei suoraa parinkymmenen vuoden takaisiin muistoihin Gardajärven rannalle, jonka kauniissa maisemissa sijaitsevassa pienessä Malcesinen kylässä yhdessä äitini kanssa maistelin ensimmäistä kertaa italialaista jäätelöä.
Kirjapuolella sain tutustua iki-ihanaan kustantamoon – Maahenkeen – jonka kertakaikkisen upea valikoima sisälsi aivan uskomattoman mielenkiintoisia ja kauniita teoksia, joista jokainen kutsui selaamaan sivujaan. Niistä olisi ilomielin kantanut jokaisen kotiin!
Monta opusta muutti meille messuilta, mutta monta jouduttiin jättämään jälkeenkin. Kaikkea ei voi ostaa, vaikka kuinka tekisi mieli eikä kaikkea kyllä jaksa kantaakaan. Nytkin toimme kaikkina kolmena päivänä kotiin useamman laukullisen kirjoja ja herkkuja. Ja jo nyt, kun eivät edes jalat ole kokemuksesta toipuneet, maltamme tuskin odottaa seuraavan vuoden messuja!
Voi olla, että menneiden päivien kokemukset hauskoine juttutuokioineen, nimikirjoitusjonoineen (joissa on ihan oma tunnelmansa) ja uskomattomine kirjailijatapaamisineen eivät ihan heti haihdu vaan tekevät arjesta vielä pitkäksi aikaa hiukan erityisemmän ja ihmeellisemmän. Kukapa ei palaisi ihaniin hetkiin lukiessaan ihastuttavan Jenni Haukion toimittamaa ja signeeraamaa runokirjaa Katso pohjoista taivasta tai sukeltaessaan Kaari Utrion historialliseen seikkailuun Hupsu Rakkaus – tätäkin kirjaa koristaa kirjailijan signeeraus. Lasten kanssa taas syvennytään Mauri Kunnaksen ihaniin koiramäkihahmoihin ja muistellaan signeerausjonon pituutta ja sitä sykähdyttävää tunnetta, kun loputtomantuntuisesta jonosta huolimatta jokainen lapsi sai oman kappaleensa kirjasta omistuskirjoituksen kera. Ja jos tuossa ei vielä ollut riittävästi onnenhetkiä, niin ankkapiirtäjä Kari Korhosen piirrettyä kaikkien kolmen lapsen albumiin upean ankkapiirroksen ei yksinkertaisesti voi murjottaa, vaikka olisi jostain syystä onnistunutkin aamulla nousemaan väärällä jalalla vuoteesta.
Arkeen paluukin muuttui juhlaksi, kun vaikkapa jo aamupalaksi voi ruokamessujen parhaan ja ehkäpä ekologisimman hankinnan myötä paistella, vaikka millaisia herkkuja upouuden ja kauan kaivatun Eiringiltä hankitun hiiliteräspannun ansiosta. Kyllä nyt kelpaa odotella ensi vuoden messuja!
Merkkasin jo kalenteriinkin ensi vuoden messut, jotta en unohtaisi laittaa ajoissa uutta bloggaajapassihakemusta ja ettei kävisi niin kuin tänä vuonna, jolloin joudun jättämään perjantain väliin, koska kyseisellä päivällä oli jo ennakkoon sovittuja menoja, joita ei voinut siirtää. Laittakaahan siis jo tekin ylös nuo iki-ihanat ensivuoden päivät eli 25. – 28.10.2018. Silloin on taas aika haltioitua niin ruuasta kuin kirjoistakin!
Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä.
Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
4 Comments
Jael
Olisi ollut niin kiva olla noilla messuilla, mutta tosi kiva nähdä kuviasi sieltä, ja suklaasakset ja nuo pizzatkin taitavat olla veljeni osastoilta. Ensi vuonna on kyllä ehkä pakko tulla Suomeen kun on nuo messut.
Minulla on hiiliteräspannu, ja taisin pilata sen, se kun piti ensin polttaa niin että se vahakerros sulaa tai sinnepäin. Nyt se on ruostunut ja siihen tarttui jo heti polttamisen jälkeen ruoka kiinni, en tajua mitä tein väärin .
Luomulaakson Maria
Toivottavasti nähdään, jos messuille ensi vuonna pääset!
Itselläni on ollut jo aiemmin pienempi hiiliteräspannu. Olen hoidellut sitä tämän sivun ohjeiden mukaan. Ruosteenkin saa onneksi pois. Ehkä sinunkin pannusi saa vielä kuntoon ja toimivaksi. https://www.eiring.fi/mineral-b-frying-pan.html
Jael
Kiitos linkistä Maria:) Yrittelen noilla ohjeilla
Luomulaakson Maria
Kiva, jos on avuksi. 🙂