Etäkoulua koronan varjossa?
Kesäloma on melkein loppu. Olen pelännyt tätä hetkeä, sillä se tarkoittaa sitä, että on arvioitava tilanne ja päätettävä, mitä syksyn ja ehkäpä keväänkin suhteen meidän perheessämme tehdään. Koronaviruksen aiheuttama pandemia heitti meidän perheemme eristyksiin ennen maaliskuun puoltaväliä, siis jo vähän ennen kuin hallitus ilmoitti koulujen sulkemisesta. Toukokuussa meiltä ei palattu…
Kapuloita jaksamisen rattaissa
Joskus omaa arkeaan on vaikea uskoa todeksi. Kirjoittaessani ystävilleni arkemme kuulumisia mietin välillä väkisinkin, kuinka kukaan voi uskoa niitä todeksi. Viimeinen puoli vuotta on ollut perheessämme kuin surkeimman B-luokan elokuvan käsikirjoitus. Siis sellainen, jossa päähenkilöille sattuu kaikkea ja koko ajan. Toinen toistaan uskomattomampia tapahtumia kerta toisensa perään ja katsoja ihmettelee,…
Yllättäviä käänteitä
Perjantaina lähdimme ajamaan kotiin Oulusta upean ensimmäisen autismikirjon sopeutumisvalmennusviikon jälkeen. Loput kaksi ovat edessä sitten ensi vuonna. Lähdimme matkaan iltapäivästä ja laskeskelimme, että olisimme kotona joskus puolen yön maissa. Meidän kun oli pakko pysähtyä kohtuu usein lähinnä minun takiani. Pysähdyksiä oli meno matkaan tapaan tunnin puolentoista välein, jotta pääsin jaloittelemaan.…
Toivo tuli taloon
Erityislapsen vanhempana olen joutunut kokemaan viiden ensimmäisen kouluvuoden aikana aikamoisen määrän pettymyksiä ja ymmärtämättömyyttä. Onpa ihan naurettu päin naamaa ja sanottu, että olemme väärässä. Meille on myös suoraan ilmaistu, että vika on vain täällä kotona, meissä vanhemmissa. Me emme vain osaa kasvattaa. Eskarissa alkanut ihana positiivisuus, kannustaminen ja kasvatuskumppanuus muuttuivat vuosia…
Koulupaikan pohdintaa ja diagnooseja
Postaustahti Luomulaaksossa on ollut viime aikoina vähintäänkin hidas. Syynä ei suinkaan ole bloggausinnon katoaminen vaan ihan puhtaasti se, että aika ei ole riittänyt vaativan arjen keskellä. Luomulaaksoahan kirjoittaa vain yksi ihminen ja siitä syystä välillä törmätään siihen seikkaan, että vuorokauden tunnit eivät vain riitä. Haaveilen ajasta, jolloin pääsisin taas vanhaan…